Kun nyt asiaa tarkemmin miettii, niin Vitamin X saattaa hyvinkin olla kovatasoisin hollantilaisbändi tällä haavaa. Ei minulle ainakaan muita tule mieleen, kun Lärm ja Seein’ Red ovat sikäläisistä kaahausbändeistä poissa pelistä. Vitamin X on tosin itselleni on ollut aiemmin hieman sellainen B-ryhmän bändi, mutta kun bändin levytyksiä on nyt kuunnellut, ovat ne iskeneet aiempaa kovemmin.
Down the Drain on yhtyeen toinen studioplatta, vuodelta 2002. Ruokalistalla on juomaksi alkoholitonta pilsneriä ja ruuaksi kuumia perunoita, jotka tungetaan kaikki yhtä aikaa suuhun. Tuolla tavalla voitaisiin Vitamin X:ää kuvailla. Raivoraitista raivokohtaushardcorea, jota joku itseäni viisaampi on joskus nimittäin myös thrashcoreksi tai ainakin sen kanssa lähempää tuttavuutta tehneeksi. Nopeaahan tämä kaahaaminen ja paukutus kyllä on.Kohokohdiksi on helpompaa pudotella noita hitaampia biisejä joiden aikana ehtii jopa tarttumaan biiseihin ja niiden jujuihin kiinni, vaikka saan minä suurta nautintoa myös suorasta kaahaamisesta ja koheltamisestakin. Biisejähän tässä on todella paljon – 23 kappaletta – ja minuutteja on tähän hulluuteen käytetty jotakuinkin yhtä paljon. Ei näistä mitään mammuttisävellyksiä toki aikaiseksi saada, mutta ne kiskaisevat pataan mammuttimaisella voimalla. Tai paremminkin ovat enempi avokämmenenläpsäyksiä kuin suoria turpaanvetoja. Voihan mammuttimarkkinat sentään, kun Down the Dranilla on vieläpä joitakin bändin parhaimpia biisejäkin.
Kohokohdat: Spoil Our Fun, Piss On You, Society’s Killing Me, What I Do
