Raymond Briggs – Minne tuuli kuljettaa / When the Wind Blows (sarjakuva)

Onko mikään ihmekään, että ydinsotaan pohjautuvaa fiktiota tuli 80-luvun alussa kovin paljon, erityisesti Iso-Britanniasta? Tuohon aikaan vallassa olivat Thatcher ja Reagan sekä Neuvostoliitto eli vielä. Ydinsodan uhasta lauloivat suomalaiset hardcore punk-bänditkin, mutta sitä käsiteltiin myös sarjakuvan keinoin. Varmaan lämminhenkisin kuvaus on lähtöisin Raymond Briggsin piirustuspöydältä. When the Wind Blows ilmestyi alunperin jo vuonna 1982, ja se oli monella tavalla poikkeava ajalle tyypillisestä ydinsotafiktiosta.

Ensin on hyvä selventää Raymond Briggsin taustoja. Ehkä miehen nimi ei itsessään sano mitään kovinkaan monelle, mutta miehen varmasti tunnetuin teos kyllä puhuttelee: Lumiukko. Kyllä, Briggsin “pääteos” oli tuo kuuluisa lastenkirja, jonka pohjalta tehtyä piirroselokuvaa näytetään Suomenkin televisiossa joka joulu. Miehellä on myös vakavampi puolensa, joka on jäänyt usein vähemmälle huomiolle. Gentleman Jim ilmestyi vuonna 1980, ja se esitteli Bloggsien pariskunnan. Kahta vuotta myöhemmin ilmestynyttä When the Wind Blows’ia voidaan pitää Gentleman Jimin jatko-osana, olihan siinäkin pääosassa nyt eläkkeelle jääneet Bloggsit, mutta se toimii myös itsenäisenä teoksenaan.

Nyt Bloggsit joutuvat tekemisiin ydinsodan ja sen seurausten kanssa. Pariskunta tosin on kaikessa naiivissa optimismissaan suoraan kuin lastenkirjoista repäisty, ja karmaisevalla tavalla käykin ilmi, etteivät nämä pärjää tuomiopäivän kurimuksessa. Nämä uskovat naiivisti kaiken kääntyvän parhain päivän vain muutamassa päivässä, vaikka ulkomaailma on käytännössä tuhoutunut.  Esimerkiksi herra Bloggs lupaa varata vaimolleen ajan hammaslääkäriin, kun rouvan ikenet alkavat vuotaa verta säteilymyrkytyksen vuoksi. Kaiken lisäksi pariskunta luottaa sokeasti hallitukseensa, ja odottavat esimerkiksi pelastajia. Aika on kullannut muistot toisen maailmansodankin ajoista. Pariskunta rakentaa köykäisen säteilysuojankin valtion myöntämien ohjeiden mukaisesti, joiden mukaan suojaa ei tehdä munakennoista, maitopurkeista tai muovikassista. Olisiko kannattanut kuunnella Touko-Poukoa tässä asiassa? Briggs kohtelee hahmojaan salakavalan julmasti. Ensin tämä paiskaa näitä ydinpommilla, sitten tulee vielä salakavala laskeuma. Hahmothan eivät osaa odottaa mitään, vaan ovat epärealistisen optimistisia katkeraan loppuun saakka. Saikohan Briggs jotain härskiä tyydytystä omien hahmojensa tapattamisesta ydinpommilla? Lukija voi itse pahoin hahmojen puolesta, kun nämä eivät itse siihen kykene.

Kerronta tukeutuu hyvin vahvasti pariskunnan dialogiin. Muun maailman kuvaamiseen ei juurikaan anneta huomiota, vaan lähes jokaisessa ruudussa pariskunta keskustelee vain toistensa kanssa. Itse ydinsotakin käydään läpi nopeasti ja siististi, eikä tuhokuvastolla mässäillä. Tosin tarinan lastenkirjamainen kuvitus saattaa viedä himpun verran sen dramatiikasta ja uskottavuudesta, mutta sen katselu on piristävää pelkästään siksi, että se poikkeaa räikeästi realistisemmasta kuvauksesta, mihin ollaan post-apokalyptisissa sarjakuvissa totuttu.


Warning: count(): Parameter must be an array or an object that implements Countable in /var/www/fs1/0/chambers/public_html/wp-includes/class-wp-comment-query.php on line 399

2 vastausta artikkeliin ”Raymond Briggs – Minne tuuli kuljettaa / When the Wind Blows (sarjakuva)

  1. Moi, kiva blogi!

    Lisäsin juuri omalle saitilleni blogilistaus-toiminnon, johon voi kuka tahansa käydä lisäämässä oman bloginsa, joten käy ihmeessä laittamassa blogisi sinne jos haluat linkkejä ja kävijöitä lisää. :)

Vastaa