Threads

En ole nähnyt kovinkaan montaa ydinsodasta kertovaa elokuvaa. Brittivalmisteinen Threads vaikutti kuitenkin mielenkiintoiselta, osittain juurikin brittinäkökulmansa takia. Se valmistui Orwellin vuotena 1984, ydinsodan uhan ollessa yhä tapetilla ja kylmän sodan ollessa vielä täyttä todellisuutta. Threadsia voisi kuvailla dokudraamaksi, sillä se yhdistelee dokumentaariseen tyyliin (tylyt, siniset infotekstit mustalla pohjalla) draaman aineksiin, sillä se pureutuu tarkastelemaan yksilön näkökulmasta ydinsodan tuhoisaa vaikutusta Sheffieldissä.

Itse sota lähestyy sivussa koko ajan. Iranissa, jossa oli tosiaankin ollut poliittisia selkkauksia 80-luvun alussa, joutuu Neuvostoliiton miehittämäksi ja tätähän eivät Yhdysvallat ja britit katso hyvällä. Sodan uhka on ilmassa koko ajan Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton kalistellessa sapeleitaan. Väestöä kehotetaan varautumaan pahimpaan ja lopulta sota puhkeaa toukokuussa 1984. Aluksi elokuvan keskiössä oleva Sheffield lamaantuu tyystin Pohjanmeren yllä laukaistun ydinaseen aiheuttaman emp-aallon takia, sitten lähellä sijaitseva RAF:n Finningleyn lentotukikohta ottaa osumaa kunnes lopulta Sheffield saa itsekin iskun. Kertalaakista kuolee miljoonia ihmisiä, tulipalot tuhoavat suurimman osan rakennuksista vaikeuttaen ydinlaskeuman ohella harvojen eloonjääneiden pelastamista.

Elokuva ei jää pelkästään totaalisen tuhon ja paniikin kuvaamiseen. Se kuvaa lohdutonta kuvaa tulevaisuudesta sodan jälkeen, niinkin pitkälle kuin vielä 90-luvulle asti. Ydinsota aiheutti ydintalven, jonka takia keskipäivälläkin on korkeintaan hämärää. Valon puute ei ole ainoa Iso-Britanniaa koetteleva ongelma, sillä miljoonat uhrit ovat yhä hautaamatta. Osa kuopataan joukkohautoihin, mutta jäljelle jääneet ruumiit antavat hedelmällisen maaperän kulkutautien kehittymiselle. Poikkeustila nyt on tietenkin julistettu ja sotilaspoliisi saa paljon valtaa. Vuosi hyökkäyksen jälkeen ydintalvi väistyy, mutta työskentely pelloilla on edelleen riskialtista; korkeiden UV-säteilyarvojen vuoksi jonka takia kotoa ei kannata poistua ilman riittävällä suojakertoimella varustettua aurinkorasvaa. Kylmyys, nälänhätä, taudit ja muut harventavat väkilukua entisestään ja vievät maan kehityksen monta vuosisataa taaksepäin. Varsinaisen päähenkilön, Ruthin sodan jälkeen syntynyt tytär Jade joutuu tylysti raiskatuksi ja synnyttää pahasti epämuodostuneen vauvan. Leffa päättyy, kun sodasta on kulunut jo yli vuosikymmen.

Erityisen paljon kiitosta Threads saa väkevästä kuvauksestaan. Esimerkiksi ensimmäisen sienipilven muodostuessa taivaalle eräs nainen (joka muistuttaa Iso-Britannian silloista pääministeriä Margaret Thatcheria)  laskee alleen silkasta pelosta sekä varsinaisen iskun seurauksena ruumiitakin näkyy palavan ja maitopullot sulavat. Ydinsodan jälkeinen maailma näyttää vuosi vuodelta paskemmalta paikalta, lähes sellaiselta kuin mitä on Fallout-peleissä. Ydinsodan jälkeen lasten koulutustaso on pohjalukemissa, sillä nämä eivät osaa kunnolla edes puhua, ainoana opetusvälineenä käytetään sotaa edeltänyttä VHS-kasettia joka on suunnattu pikkulapsille. Ruokaa varastavia lapsia ammutaan. Jälleenrakentaminen on täyttä harhaa. Lääkkeitä ei ole joten leikkauksia joudutaan tekemään ilman puudutusta alkeellisissa oloissa ilman kunnollista hygieniaa. Toukokuun 26. päivä on tuomiopäivä.

On varmaan selvä,ä että pidin Threadsista sen väkevyyden takia. Vaikka ydinsodasta kertovat elokuvat eivät ole koskaan olleet kovin hilpeitä, on Threads mahdollisesti synkin mahdollinen. Kaikki välittömästi kuolleet tuntuvat olleen onnellisessa asemassa kun miettii mitä tulisi vielä olemaan edessä. Threadsia voisi sanoa jopa pysäyttäväksi elokuvaksi. Katsominen on suositeltavaa.

Kenelle: Amerikkalaisiin tuhoelokuviin kyllästyneille.
Miksi: Ydinsodan uhka on edelleen konkreettinen niin kauan, kun maailmassa on ydinaseita.
Paras kohtaus: Nuclear armageddon!


Warning: count(): Parameter must be an array or an object that implements Countable in /var/www/fs1/0/chambers/public_html/wp-includes/class-wp-comment-query.php on line 399

Vastaa