HOAX 2012. 24.9.2011 @ Annankatu 6, Pori

Todettakoon, että puoluepolitiikka ei ole oikein meikäläisen juttu. En näe itseäni minkään puolueen jäsenenä, vaikka nytkin otsikoissa riehuneen porukan ehdokkaiden numerot eivät ole tähän mennessä äänestyslipukkeeseen menneet ja tuskinpa menevät jatkossakaan. Tosiasia nyt taitaa olla se, että Porissa eivät taida muut kuin vasemmistonuoret järkätä bänditapahtumia, joiden musiikillinen sisältö puhuttelisi. En tosin usko, että paikalliset kokoomus- tai persunuoret järkkäisivät kovin kaksisia tapahtumia. Kolmanteen HOAXiin meneminen oli kuitenkin omalla kohdallani tosiasia, vaikken punalipun nimeen vanno.

Olen vihdoin oppinut kirjoittamaan ensimmäisen bändin nimen oikein. Electric Psychedelic Pussycat Swingers Club oli myös edellisen vuoden HOAXissa, mutta siitä keikasta en muista enää paljoakaan. Bändi tosin esiintyi kesällä Validi Sekmentti-klubilla, ja siihen vetoon nähden tämä oli parempi. Basisti oli jälleen Lampunvarjostin taas päässä, mutta pukeutumisleikki oli tarttunut myös kitaristiin, jonka olemuksessa oli vahvaa “The man with no name”-henkeä. Jotenkin siihen vielä sopi sekin, että mies tapaili rumpalin kanssa The Terminatorin tunnaria samalla, kun bassotaiteilija sääti katkenneen bassonkielen kanssa.

Seuraavaksi lavalle pystytettiin toteemipaalu. Sircuscus oli seuraavana vuorossa viidakkokolistelunsa kanssa ja teatraalisen “Trolololo”-Tarzan-laulunsa kanssa. Hyvä keikka, parempi kuin muutaman tunnin varoitusajalla heitetty (mutta silti mielestäni ihan ok!) Kattoklubin keikka, mutta kuulemma ei ihan yhtä hyvä kuin huhtikuun Validi Sekmentti-klubilla, jossa en tietenkään ollut enää siinä vaiheessa kun Sircuscus soitti. Keikkaan kuului ihan loppuvaiheessa se paikalleen jähmettyminenkin, mutta rumpali kampesi itsensä setin takaa heittääkseen basistia toteemipaalulla. Tilanteen kuvailu näin jälkikäteen saattaa antaa tilanteesta hieman oudon vaikutelman, mutta sitähän se loppujen lopuksi olikin.

N. Pulut oli kyllä jännä yhtye siinä mielessä, että se herätti ristiriitaisia tuntemuksia. Bändi yhdisteli Jimi Hendrixiä ja Rauli “Badding” Somerjokea, vieläpä samassa biisissä. Ja kyllähän siinä tuli tribuuttia myös Topi Sorsakoskelle. Osa kappaleista – erityisesti Työmiehen kissa ja Arvoitus – olivat megacooleja, mutta liian usein huomasin häiriintyväni laulajan liiallisesta Ismo Alanko-vibasta. Mutta bändin pulupromokuvaa ei voi kuin diggailla.

Acid Elephant ei jostain syystä kolahtanut kunnolla. Merkillepantavaa oli kuitenkin, että laulua oli vähennetty/vähemmän kuin mitä muistin, joka oli mielestäni siitä hyvä veto että se on ollut bändin kompastuskivenä. Basso törähteli kuin flunssaan kuoleva mastodontti ja kitarasta tuli varsin hapokkaita riffittelyjä. Sellaistahan se on tämän bändin kohdalla aiemminkin ollut. Bändin hypnoottinen musa vei ainakin musikantit transsiin, mutta minut se vei kahvion puolelle biisin tai parin ajaksi. Olen nähnyt bändiltä parempiakin keikkoja. Ehkä johtui siitä, että bassoa ei rakasteltu samalla innolla kuin aiemmin?

Illan bändejä ei voi kovin poliittisina pitää, mitä nyt viimeisenä esiintynyt hip hop-kombo Mustahattuiset herrasmiehet olivat sellainen. Vähintään kohtalaisen hyvältä se kyllä kuulosti, mutta sillä hetkellä ei oikein ollut sopivaa fiilistä, enkä jaksanut koko settiä seurata. Oli se kyllä silti mielestäni parempaa kuin Tarkka-A:n soolotuotanto. Ja joka jätkällä tosiaan oli päässään musta hattu.

Vaikka tapahtuman järkkäreinä olikin Porin vasemmistonuoret, niin tapahtuma ei ollut silti erityisesti poliittisesti latautunut. Oven pielessä oli järjestölippu, jäsenet pääsivät ilmaiseksi sisään ja lavan vieressä oli mainos, mutta siihen se lähinnä jäi. Nazeja ei kaiketi tullut vieraisille, joten se traditio taisi kadota osaksi kadonnutta kansanperinnettä. Mutta tuskinpa ko. jengi olisi näitä bileitä pilannut. Tunnelma oli nimittäin kohdillaan.

Mer bilder!


Warning: count(): Parameter must be an array or an object that implements Countable in /var/www/fs1/0/chambers/public_html/wp-includes/class-wp-comment-query.php on line 399

Vastaa