Nykyään erikoisuutta ja taiteellisuutta raskaan ja poukkoilevan musiikin kautta hakevia bändejä on runsaasti. Vielä vuonna 2005 niitä ei ollut kuin kourallinen, joista yksi oli sentään Sydän, sydän. Tuosta bändistä tuttu Tuomas Skopa päätti ryhtyä pääbändinsä tauolle jäätyä sooloilemaan oikein urakalla. Hyvä jos nyt jo tauoltaan palannut Sydän, Sydän oli ehtinyt edes sanoa hyvästejäkään, kun herran Arki ei nappaa –soololevy oli jo maaliskuussa 2010 ulkona.
Arki ei nappaa on levynä vähintään yhtä paljon mieleltään järkkynyt kuin Sydän, sydän –nimelläkin julkaistut albumit. Pääasiassa akustisen kitaran ja elektron sotkusta koostettu plätty on vähintään vaihtoehtoista, sekopäistä ja mitä ilmeisimmin hyvin skopamaista. Kai tätä voi myös tekotaiteelliseksi kuvailla. Mainitsinko jo sen, että Arki ei nappaa on äänimaailmaltaan lo-fi?
Skopa muistuttaa kovasti M.A. Nummista. Skopaa on sinänsä turhaa verrata Nummiseen, mutta kun asiaa tarkemmin ajattelee niin näillähän on hyvinkin paljon yhteistä! Herrat tekevät musiikkia omilla ehdoillaan siitä huolimatta että joku saattaa vetää herneen nenäänsä. Molemmat ärsyttävät ihmisiä suunnattomasti jo pelkällä olemassaolollaan ja molemmilla on ärsytyskynnyksen ylittävä lauluääni. Eräs Skopan käyttämä, perin nummismainen kikka on käyttää laulun sanoituksina tekstejä, joita ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Tv:stä tuttuja on todennäköisesti sävelletty korkeintaan kymmenessä minuutissa, Skopan tehtyä poimintoja öllöttimen ohjelmatiedoista. Päivän kysymys puolestaan koostuu tyypillisistä katugallup-kysymyksistä ja niiden vastauksista
“Kauhistuttaako nuorten päihteidenkäyttö?”
Kokonaisuutena Arki ei nappaa on hieman ristiriitainen levy. Itse ainakin aluksi ärsytyin siitä, ja vaikka kuuntelukertoja on takana jo useampi kummittelee Skopan painajaismainen kitara ja ääni vielä silloinkin, kun levy ei enää edes soi. Vahvoja tuntoja se ainakin aiheuttaa, mutta itse aloin jopa pitämään levystä kunhan olin päässyt siihen sisälle. Tai ainakin luullen päässeeni siihen sisälle. Tästä sekopäisyydestä pitää antaa kuitenkin hyvän levyn maininta!
Kohokohdat: Tv:stä tuttuja, Bloggaajan päivä, Hyvä tanssija