JKLDIY Kevätkarkelot 9.-10.5.2014 @ Ilokivi, Jyväskylä

Taas tuli käytyä näillä elämänmakuisilla kesteillä ja ”pari” hetkeä ikuistettua.

PERJANTAI

Houre.

Aortaorta.

Juggling Jugulars.

Gas Chamber.

Oheisvasara.

PÄIVÄKLUBI LUTAKOSSA

Slack Bird.

Slim Bean.

LAUANTAI

Ydinaseeton Pohjola.

Nervous System.

Shakin’ Legs.

Sur-Rur.

Instinct of Survival.

The Heartburns.

The Heartburns uudestaan, yleiskuvana koko viikonlopusta.

Kaikki kuvat!

Money for Nothing –Fest, 5.11.2010

Sain vihiä tästä keikasta hyvissä ajoin Arx-talossa työskentelevältä kaveriltani, mutta suhtauduin hieman varovaisesti kyselyihin mahdollisesta osallistumisestani. Olin kuitenkin innosta soikeana heti kun kuulin, mitä bändejä tapahtumaan olisi tulossa: Night Offer, Armless Children, Backlash (joka peruutti, tilalle siis Katekismus) sekä Horros. Vaikka olin juuri edellisenä viikonloppuna matkustanut Hämeenlinnaan katsomaan Left Coldia ja Lighthouse Projectia Suistolla, niin piti jälleen ostaa opiskelijahintainen junalippu Kanta-Hämeen räntäiseen sydämeen.

Siitä on kulunut vähäsen aikaa, kun viimeksi olin millään Arx-talossa järjestettävällä keikalla. Edellinen kerta taisi olla elokuussa 2008, kun I Walk the Line ei saanut ensimmäistäkään biisiä soitettua, kun keikka piti keskeyttää. Korvaava keikka järjestettiin myöhemmin samana syksynä, mutten kyennyt osallistumaan johtuen vierailusta Poriin. Mestaa oli remontoitu sitten viime näkemän, sillä en muista esiintymissalin olleen noin valoisa, mutta tarvittaessa pimeä kuin perunakellari.

Horros

Horroksen ensinäkemisestä on kulunut kohta vuosi, ja ensimmäisen omakustannelevyn arvioimisesta… hitto, aika kuluu nopeasti! Siellä se Horros vaan oli lavalla, kolmimiehisenä kuten ennenkin. Kehitystä oli jälleen tapahtunut sitten viime näkemän, vaikka muutos ei ollut ehkä yhtä dramaattinen kuin ensimmäisen ja toisen näkemäni keikan välissä. Eleettömään ja välispiikittömään esiintymiseen on tarttunut varmuutta, ja biisitkin alkavat kolisemaan paremmin. Tämähän alkaa kuulostamaan jo Doomilta, joka yrittää soittaa Neurosista. Coverina soitettiin taas crustimpi versio Morbid Angelin Chapel of Ghoulsista. Mainittakoon vielä, että laulajakitaristi (joka osasi vastata hyvin yhtäaikaisen kitaransoiton ja laulamisen tarjoamiin haasteisiin) Elias oli yhtenä olennaisimmista tekijöistä tapahtuman järjestämisessä.

Katekismus

Toisena bändinä soitti Katekismus, joka saatiin paikkaamaan peruuttanutta Backlashia. Katekismus oli minulle täysin entuudestaan tuntematon yhtye. Pari biisiä olin yhtyeeltä etukäteen kyllä käynyt Myspacen kautta kokeilemassa, mutta ne eivät kaikessa käppäsyydessään iskeneet. Katekismus olikin jokseenkin omituinen mikstuura melodista punkkia, mutta laulupuolesta vastaava tyttö (jonka nimi jäi epäselväksi) kärisi kuin missäkin d-beat / crust –jyrässä. Nämä ärinävokaalit ja seiskaseiskapunkki vaativat runsaasti yhteensovittamista, mikä ei tosiaankaan ole mikään helppo tehtävä. Katekismus ei sitä (ainakaan nyt) osannut. Katekismus kuulosti vähän Creepy Crawlielta, joka yritti soittaa Bad Religionia progressiivisella tatsilla.

Armless Children

Seuraavaksi soitti Armless Children, joka oli Wittgensteinin kova. Olin kiroillut sitä, kun bändi tuntui keikkailevan enimmäkseen Turun ja Helsingin ympäristössä. Demo vakuutti, jonka vuoksi odotin bändin näkemistä kovastikin.  Armless Children oli oikeastaan kovempi kuin mitä osasin odottaa. Tämänkaltaisia yhtyeitä ei ole liikaa, joilla on sekä musiikilliset ansiot kunnossa että selkeä, vaarallinen jännite livetilanteessa. Laulajakitaristin antaumuksellinen lavaolemus on kyllä jotain, mikä pitäisi jokaisen d-beatin ystävän todistaa.

Night Offer oli suurimmalle osalle yleisöstä tuntematon, mutta itse olin nähnyt nämä tamperelaiset jo aiemmin. Sitten tuon Porin Baarikaapissa Thrashwaxfesteillä soitetun keikan jälkeen on paljon vettä virrannut Kokemäenjoessa ja Vanajavedessä, ja yhtye olikin hieman muuttunut. Heinäkuussa 2009 Night Offerin musiikki oli hardcorehtavaa punkkia ja heviä, nyt se oli lähempänä japcorea ja heviä. Vokalistikin oli vaihtunut, ja ilmeisesti tämä on vaikuttanut yhtyeen ulosantiin suuresti. Tämä silmälasipäinen herrasmies rähisee myös Aokigahara-yhtyeessä, ja arvaankohan täysin väärin jos tämä on tuonut Night Offeriin japcore-vaikutteet mukanaan? Sanoisin, että tältä kuulostaisi Death With a Daggerin ja Selfishin äpärälapsi! Mainittakoon nyt vielä, että toisella kitaristilla oli yllään Crude-paita, mikä oli itsessään varsinaista kohtalon ivaa: kekkereillä piti tosiaan alunperin esiintyä Backlash, mutta tämä päätyikin supportoimaan Crudea Vastavirralle. Hyvinhän Night Offerin metalpunkki toimi, mutta väkisinhän se kuulosti valjulta Armless Childrenin jälkeen.

Night Offer

Bändien esiintymisten suhteen mentiin ihan onnistuneissa merkeissä, mutta myös järjestelytkin pelasivat. Aikataulut kaiketi pitivät kutinsa, tosin en ehtinyt kelloa juuri vilkuilla. Tapahtumalla oli mukavan aikainen ajankohtakin johtuen Arx-talon nuorisoystävällisestä luonteesta. Harvemmin käyn keikoilla, jotka päättyvät ennen kymmentä ja joiden jälkeen ehtii käydä Williams-pubissakin ottamassa parit mallaspirtelöt ennen paikan sulkemisaikaa, joka on siis kahdeltatoista. Tosin lavan edessä ollut aita vähän verotti fiilistä, sillä tilanne ei ollut kovinkaan intiimi. Tapahtuma oli kuitenkin ikärajaton ja päihteetön, joten tuskin mitään mellakkaa olisi saatu aikaiseksi. Järjestyksenvalvojiakin oli enemmän kuin Suistolla keskimäärin, jossa ei aitausta siis ole. Tosin kyllä jengi riehui niitä aitoja vasten sen verran mallikkaasti, että kyllä niiden olemassaolo oli tietyllä tavalla perusteltua. Mutta olikohan tuo syy aitaukseen vai sen seuraus?

Koko illan aikana taukomusiikkina soi tasan yksi kappale. Kyseinen kappale ei ehkä ollut se ensimmäinen biisi, mikä tulisi punkkimenoista mieleen. Gary Numanin Cars ehti soida sen verran monta kertaa illan aikana, että siihen ehti jo turtua viimeistään kello kahdeksaan mennessä. Enpä tule laittamaan biisiä vapaaehtoisesti soimaan pitkään aikaan, tosin enhän minä sitä ole tainnut tehdä koskaan muutenkaan. Maksaneita oli pikaisten arvioiden mukaan 40 – 50, joista jotkut olivat sen verran nuoria, ettei heillä ole Suiston harvoille punk-keikoille vielä asiaa. Kyllähän tämä tapahtuma todisti, että tämänkaltaisille tapahtumille on Hämeenlinnassakin tilausta.

Tsiigaile kekkereiltä otetut kuvat Flickristä!

HOAX 2010, 17.9.2010 @ Annankatu 6, Pori

Porin Vasemmistonuoret järjestivät nuorille ikärajattoman tapahtuman, jossa esiintyi huimat kuusi esiintyjää. Sisäänpääsyn hinta oli järisyttävät kaksi euroa, ja tapahtuman teemana oli rasisminvastaisuus. Olen rehellinen ja mainitsen heti kättelyssä, että Yleislakon takia tulin paikalle, mutta saavuin jo seitsemän maissa tsekkailemaan bändien menoa. En tuntenut muita bändejä lainkaan, osan ehkä nimeltä, joten avoimin mielin olin liikenteessä. Lähes kaikki bändit olivat porilaisia, jos eivät muuten niin ainakin joillakin musikanteilla oli yhteyksiä Poriin.  Tapahtuma myös järjestettiin “kaikille kaikkea” –periaatteella, mikä on kyllä toisaalta myös hyvin riskialtis konsepti.

IMG_1307IMG_1296 Jari Laasasen Valoisampi Tulevaisuus aloitti illan. Tämä kolmikko poikkesi radikaalisti kaikista muista esiintyjistä, sillä se oli lähinnä kitaran ja/tai syntikan (sama mies vastasi molemmista) sekä saksofonin yhdessä tuottamaa ambienttimaista äänimaisemaa, jonka päälle esitettiin sitten runonlausuntaa. Oletetun runoilijan tyyli oli paikoin pehmeä, paikoin aggressiivinen. Itse en tämmöisiä esiintyjiä käy kovin usein kuuntelemassa, mutta tein kuitenkin kuten kaikki muutkin, eli istahdin lattialle kuuntelemaan.

IMG_1343

IMG_1321Electric Psychedelic Pussycat Swingers Club oli sitten jotain täysin erilaista. Kolmikon instrumentaalisesta musiikista tuli lähinnä mieleen 70-luvun proge ja Hawkwind-tyylinen spacerock. Rytmiryhmä kykeni hypnoottisesti toistamaan samoja juttuja minuuttikaupalla samalla, kun kitaristi toteutti itseään rönsyilevällä sooloilla ja improvisoinnilla. Esimerkiksi rumpukapula taipui sekä slideksi että viulukeppinä (vai mikä sen viulun soitossa tarvittava kalikka on?), vaikka instrumenttina tosiaan oli kitara. Kyllähän tätäkin seurasi. Mutta Austin Powersistako tämä nimi on otettu?

IMG_1380 IMG_1406 IMG_1403Seuraava yhtye oli porilainen The Celene. Jos joku ei vielä tiennyt, niin tämän bändin karhupojat ovat kuunnelleet yhtä kotikylänsä suurimmista bändeistä tällä hetkellä: Disco Ensembleä. Diskojengiin verrattuna The Celene on kuitenkin rahtusen metallisempaa. Ainakin vokalistihemmo osasi lavaliikehdinnän elkeet, vaikken ehkä laulutekniseltä kantilta miestä korkealle arvostaisi. Olihan lavalla eniten liikehdintää kuin muilla bändeillä, paitsi ehkä Yleislakolla. Tämänkaltainen indie on sellaista musiikkia, jota voin kyllä kuunnella tämmöisissä tapahtumissa, joissa olen jo muutenkin paikalla, mutta en tiedä maksaisinko The Celenen keikan sisäänpääsystä.

IMG_1425 IMG_1438 Acid Elephant oli sitten jo lähempänä Electric Psychedelic Pussycat Swingers Clubia, mutta oli huomattavasti raskaampi ja ilkeämpi. Trion musiikkihan oli raskasta kuin kuoleva ja ylipainoinen mammutti. Vokaaliosastokin oli, mutta kitaristinkin tonttia hoitanut herra jätti sen yleensä hoitamatta. Eipä sitä raakkumista kaivattu, kun ilmankin pärjättiin. Basistilla (joka oli itse asiassa yksi tapahtuman järjestäjistä) oli langattoman piuhan päässä oleva basso, minkä vuoksi äijä hortoili muuallakin kuin lavalla. Enemmänkin tästä tuli mieleen sludge mallia Neurosis, ja ehkä stoner rock. Toimisikohan tämä vinyylinäkin?

IMG_1481

Jiri Rantanen Paikallinen The Fauna oli melko eläimellistä menoa. En katsonut tämän bändin keikkaa kokonaan (kaikki muut katsoin), sillä olihan jo neljän bändin katsominen putkeen melkoinen saavutus. Vokalisti kiekui kovaa ja korkealta, ja bändin soitto kulki. Siihenastisista bändeistä The Fauna oli ehdottomasti suoraviivaisin, mutta eipä bändi saanut minua syttymään samalla tavalla kuin esimerkiksi Acid Elephant. Viimeisen biisin aikana lavalla vieraili Countless Goodbyes –yhtyeen rääkyjä Jiri.

IMG_1492IMG_1521 Yleislakon vuoksi olin paikalle saapunut, ja odotin tietysti bändiltä eniten. En tosin ollut ainoa, joka oli tullut paikalle Yleislakon takia, sillä bändiä tuli katsomaan sellaista jengiä jotka eivät muita bändejä nähneet ollenkaan. Tanssia tai sii
hen rinnastettavaa liikennettä näkyi Yleislakon aikana eniten… tai oikeastaan muiden bändien keikoilla sitä edes näkynyt. Bongasinpa myös erään kouluikäisen (tai alle?)pikkutytön tanssahtelevan lavan reunalla Yleislakon aikana. Bändin setti vaan oli aikalailla samanlainen kuin Puntalassa, mutta eipä yhtyeellä olekaan ohjelmistoa niin paljoa että niistä voitaisiin joka kerta muodostaa täysin erilainen setti. Mutta taidanpa pitää pientä breikkiä Yleislakon katsomisesta, etten ehdi kyllästymään siihen. Mutta niiden, jotka eivät ole bändiä vielä livenä nähneet, suosittelen tutustumaan.

IMG_1498

Järjestelyt pelasivat, tai ainakin siltä vaikutti näin yleisön näkökulmasta. Soittoaikataulut pitivät jokseenkin kutinsa, eikä teknisiä ongelmia juuri esiintynyt. Ongelmia tosin kyllä ilmeni ovelle ilmestyneiden kansallissosialistisempien yksilöiden muodossa. Näitä sankareita ei tosin saapunut paikalle edes kymmentä, ja poliisi kehotti heitä poistumaan ennen kuin mitään häslinkiä pääsi syntymään. Viime vuonna tosin poltettiin vasemmistonuorten järjestölippu, mutta niin ei tänä vuonna tehty. Varmasti mieltä ylentävää toimintaa, varsinkin kun sillä hetkellä suurin osa yleisöstä oli teinejä tai jopa lapsia. Tuosta ja väliajalla telkkarista näkyvästä Hjallis Harkimon pärstästä huolimatta tämä ilta oli oikein miellyttävä.

Millai muute, 28.8.2010 @ Porin kaupunginteatteri, Pori

Gonzoilu ja kaiken uuden kokeileminen vain jatkuu. Erityisesti Circlen kuvaaminen oli hauskaa, sillä lavalla tapahtuu sellaista, mitä muiden bändien keikoilla ei juurikaan tapahdu. Räpsin 307 kuvaa, joista raporttiin meni suoraan käytettäväksi parikymmentä ja tähän muutama lisää. Loput kuvat ovat samojen kuvien toisintoja tai käyttökelvotonta kuraa, minä kun koskaan jaksa poistaa huonoja kuvia kamerasta kuvaushetken jälkeen, mutta enpä koskaan jaksa tehdä sitä kotonakaan. Pitäisi väkertää jossain välissä uusi galleriasivu nettiin, kun vanhat Photobucket-tunnuksetkin ovat hukassa. Pakkaaminen ja koon pienentäminen kun tekevät näistä kuvista huonomman näköisiä kuin ne oikeasti ovat. Jos joku haluaa näitä tai jotain muita ottamiani kuvia jossain käyttää, niin ottakoon meikäläiseen reilusti yhteyttä.

Lammas Zinen raporttiin tästä. Huomaako kukaan Tohtori Sykerö –viittausta?

Puntala-rock 2010, 30. – 31.7.2010 @ Puntalan leirintä-alue, Lempäälä

Tässä hieman Puntala-rockin kuvasatoa. Näitä kuvia on tietenkin pienennetty ja pakattu, jotta ne latautuisivat edes kohtuullisessa ajassa. Varsinainen raportti kirjoitettu Lammas Zinelle kahdessa osassa, joiden yhteydessä on sitten enemmän kuvia. Kantolan Maikin kuvia odotellessa…

Perjantai, 30.7.

No Shame

Osasto 11

Pertti Kurikan Nimipäivät

Pojat

Juggling Jugulars

Lauantai, 31.7.

Outsiders

Delta Force 2

Yleislakko

Büfo. Fokus on missä sattuu, mutta onpahan komea oranki-hyppy…

Luonteri Surf

Molemminpuolinen Varma Tuho

Tuhkaus

Allekirjoittanut

Puntala Warm-up: Abduktio, Social Chaos (BRA), Infäme (SPA) & Horros. @ Suisto, Hämeenlinna. 29.7.2010.

Puntala – tuo minun ja monen muun punkkiin mieltyneen ihmisen vuoden kohokohta – alkoi varsinaisesti vasta perjantaina 30. heinäkuuta, mutta tänäkin vuonna siihen otettiin varaslähtö myös Hämeenlinnan Suisto-klubilla. Viime vuoden tapaan – jolloin Suistossa vasta ensimmäistä kertaa järjestettiin Puntalan aloitusklubi – mukana oli kaksi kotimaista ja kaksi ulkomaanvierasta. Brasilialainen Social Chaos ja Infäme olivat myös varsinaisen Puntalan kiinnityksinä, mutta Abduktio ja Horros eivät. Lähdinkin Suistolle lähinnä katselemaan Abduktiota ja Horrosta, sillä perjantaina minun piti mennä vielä aamuksi puita pilkkomaan ennen Puntalaan lähtemistä.

En ehtinyt kauaa paikalla pyöriä, kun paikallinen Horros jo aloitteli siinä hieman ennen kymmentä. Olin nähnyt bändin samassa paikassa viime joulukuussa, jolloin bändi oli soittamassa vasta ensimmäisiä keikkojaan. Kehitystä oli kyllä tapahtunut joka osa-alueella. Livesoitossa oli toisenlaista varmuutta eikä bändi tuntunut olleen tilanteesta pelästynyt, vaikka esiintyminen itsessään oli (tarkoituksellisen) eleetöntä eikä populaa lavan edessä ollut. Musiikillisesti kehitystä näkyy tapahtuneen, sen huomasi jo siitä että Venomin coveroinnista oltiin siirrytty Morbid Angeliin. Chapel of Ghoulshan on perin hankala biisi soittaa, mutta hyvin se tältä kolmikolta sujui, vaikka bassossakin taisi olla vain kolme kieltä ja rumpali oli täysiverinen d-beat –kahjo!

Elättelin toiveita, että seuraavaksi soittaisi Abduktio. Paskat soittanut, vaan ylöjärveläiset soittivat ihan viimeisenä ja nukkumaanmenoni hieman siirtyi. No, onhan sitä vähemmilläkin yöunilla aiemminkin pärjätty! Joka tapauksessa espanjalainen Infäme soitti seuraavaksi. Hittolainen, olipas se railakasta punkeroa, joka kuulosti samalla Iron Maidenilta, Terveiltä Käsiltä ja Ricky Martinilta (!) ilman, että se olisi missään vaiheessa kuulostanut paskalta tai teennäiseltä. Bändillä oli meno kohdallaan, mutta yleisö ei omin avuin tuntunut löytävän lavan eteen, vaan vokalisti Robertinho joutui erikseen pyytämään jengiä tulemaan lähemmäksi. Ja kyllähän se tuli! Kävin keikan jälkeen ostamassa yhtyeen älpykänkin. Kahdesta vaihtoehdosta valitsin sen, jossa oli paskempi kansi. Syväluotaavaa arviota levystä tulee sitten joskus, mutta rehellisesti sanottuna näillä näkymin sitä saa odotella sitten perkeleen kauan.

Brasiliasta saapuneet Sosiaaliset Keijot olivat minulle Infämen tapaan entuudestaan tuntematon ryhmä. Yllätyinkin hieman, kun sieltä tulikin tuutin täydeltä grindiä. Onkohan Suiston tiloissa kukaan soittanut grindiä aiemmin? Ei ainakaan tule näin äkkiseltään kovin montaa nimeä mieleen, mutta grindaavaa crustia (tai crustahtavaa grindiä, ihan miten vain) Social Chaos vaan soitti. Hyvin näkyivät edellisten bändien jäsenet viihtyvän lavan edustalla, ja kyllähän itsekin uteliaisuudestakin olin lavan edustalla kyttäämässä. Mitään varsinaisia biisejä ei keikasta mieleen jäänyt, mutta hyvin nuo tyypit instrumenttinsakin hallitsivat.

Abduktion takia olin varsinaisesti paikalle tullut, ja odotukset keikkaa kohtaan olivat tietysti korkealla. Odotin kovaa keikkaa, mutta en ihan näin kovaa! Alkuun Abduktio soitti “pois alta” Thermidorilta tuttuja laulelmia, jonka jälkeen se siirtyi huomattavasti kevyemmän nimettömän kaksitoistatuumaisensa kappaleisiin. Voi hemmetti, miten esimerkiksi Saman meren rannalla kolahti ja kovaa! Kyseisen kiekon biisit taisivat tulla vielä siinä järjestyksessä, missä ne levylläkin tulivat. Coverit tosin taisivat jäädä soittamatta (korjatkaa jos olen väärässä!), mutta enpä niitä erityisesti toivonutkaan. Suurin harmituksen aihe olikin se, että lysti tuntui loppuvan ennen kuin se oli edes alkanutkaan. Niin se aika vaan lensi kuin siivillä, tosin tuohon saattoi vaikuttaa sekin että kamerani ei ollut järin yhteistyöhaluinen vaan sen kanssa meni hetken aikaa säätäessä… Hyvä aloitus hyvälle Puntalalle!

Ämyrock, 3.7.2010. @ Hämeenlinnan kaupunginpuisto, Hämpton

Kävinpä Ämyrockissa taannoin, kuten saattoi jo arvatakin. Suunnilleen kesken kekkereiden keksin tehdä aiheesta raporttia Lammas Zinelle. Otin myös kuvatkin, mutta olin tietenkin varustautunut vain hieman tavallista pokkarikameraa järeämmällä vekottimella, ja kuvat tuli tietty otettua automaattisalamalla ilman, että olisin säätöihinkään koskenut. Ja koska päätös raportin tekemisestä oli melko spontaani, niin en tietenkään päässyt ilman pressipassia valokuvausaitioon. Teknisistä puitteistaan huolimatta muutama kuva oli mielestäni silti ihan onnistuneita niistä välittyvän tunnelman myötä. Koko paska luettavissa täällä.

IMG_1564 Paikallista osaamista edusti myös päivän avannut Rikoslaki. Jotain hyvää sentään Masshysterin peruuttamisesta siis seurasi.

I Was a Teenage Satanic Worshipper. Valotus meni sinänsä loogisesti päin persettä, mutta tilannekuvana tämä on mitä mainion. Bongatkaa basisti ja tämän elkeet!

IMG_1591 Purple Reckoning, jonka  suuresta kokoonpanosta on näkyvillä viisi seitsemästä + lavamiksaaja.