Lähdön Aika, Better Not Born, The Reality Show Frogskin. 9.8.2013 @ Main Street, Riihimäki

Riihimäki. Siellä ei kovinkaan usein järjestetä järkeviä tapahtumia, mutta nyt kävi hyvin kun Lähdön Ajan kymmenvuotisbileiden kunniaksi Main Streetiin saatiin neljä bändiä jotka kaikki kiinnostivat. Väkeäkin oli ihan hyvin. Harmi, ettei Main Streetissä enää järkätä keikkoja tämän jälkeen, hyvä jos tätäkään.

Frogskin.

The Reality Show.

Better Not Born. Tämä bändi oli muuten nyt reilusti hurjempi kuin aiemmin bändin keikan nähdessäni joskus viime vuoden puolella. Itse asiassa tämä oli aivan helvetin hyvä veto.

Lähdön Aika. Ensin vanha kokoonpano veteli vanhoja biisejä, sitten nykykokoonpano jatkoi siitä. Kyllähän tämä oli kiinnostavimpia Lähdön Aika-keikkoja mitä olen tähän mennessä nähnyt.

Loput kuvat.

Iskra, Ahna, Better Not Born & Dead in the Water. 12.10.2012 @ Vastavirta, Tampere

 

Dead in the Waterin viimeinen keikka tällä miehityksellä ja muutenkin nyt pieneen toviin. Bändin tulevaisuus on ilmeisesti vielä hieman epäselvä, mutta onneksi soittivat nämä keikat. Tämä Vastavirran keikka taitaa olla parhaimpia DITW-keikkoja mitä olen koskaan nähnyt. En sano miksi, se vain oli.

Better Not Born ei ollut juuri edellisiltaa kökömpi. Taisi olla päinvastoin. Nyt en keksi siitäkään sen paremmin sanottavaa, muuta kuin että hyvä oli!

Ahna on jonkinlainen Kanadan Noituus; rummuista ja bassosta koostuva crust-duo (joo, Noituus on trio mutta siinä on kolme elementtiä [laulu+basso+rummut] aivan kuten Ahnassakin). Aluksi tuo kohellus oli hauskaa seurattavaa, mutta keikka taisi venähtää liian pitkäksi kun bändin musiikista loppui viehätysvoima. Levytettyä tuotantoa näkyi olevan myynnissä kyllä aika runsaasti. Kun keikkakin tuntui näin pitkäpiimäiseltä, niin heti ei tehnyt mieli ostaa bändin kaikkia levyjäkään. Päädyin silti ostamaan vain Noituuden kanssa tehdyn splittikasetin, ja kuitenkin se osoittautuu Ahnankin puolelta niin hyväksi että bändin pitkäsoittojen hankkimatta jättäminen olisi kaduttanut.

Levyllä Iskra on mielestäni ollut aina ihan hyvä, vaikkakin hieman yksitotinen. Keikalla bändiä katseli mieluummin, mutta eipä bändi keikallakaan mikään erikoinen ollut. Tuon pituisen keikan katseli kyllä vielä, mutta varsinkin vokalistinaisen väritön ulosanti alkoi jossain vaiheessa hieman töksähdellä. No, kyllähän tämän nyt kivuttomasti katseli ja touridemoa otti jopa distronsa valikoimiin.

Lisää kuvia on tietty taas nähtävillä. Kertokoon ne enemmän kuin minä.

Musta Torstai: Dead in the Water, Better Not Born & Lähdön Aika. 11.10.2012 @ Suisto, Hämeenlinna

Kolmas Musta Torstai-keikkailtama ja olen tamperelaistumisestani huolimatta taas päättänyt piipahtaa äkkiseltään Hämeenlinnassa katsomassa kun ukkelit sompailevat lavalla soittopeliensä kanssa. Sompailin soittopuuhissa itsekin, tosin kielisoittimien sijasta räpläsin vain vinyylilevyjä dj:n ominaisuudessa.

Lähdön Ajasta en osaa sanoa mitään sen tarkempia kommentteja. Ei mitenkään erityisen säväytyksellinen keikka, mutta ei missään nimessä keskivertoa huonompikaan.

Better Not Born. Ensimmäinen kerta kun näin nämä kaiffarit keikalla. Viime vuoden Puntalassahan minun piti tehdä moinen peliliike, mutta peliliikkeitä teki myös Suomen luonto kiskaisemalla viikonlopun ainoan sadekuuron juuri BNB:n keikalle, jolloin jäin pidättelemään sadetta distroteltalle. No, tätähän oli odotettu. Levyllä Better Not Bornista on vielä ehkä puuttunut se tarkemmin määrittelemätön “jokin”, mutta keikalla yhtye tuntuu olevan paremmin elementissään. Jos bändi saa seuraavalle levytykselleen livemagiccia enemmän taltioitua, niin ollaan oikealla tiellä?

Sitten Dead in the Water ja Riku Tynkkysen toiseksi viimeinen keikka bändin riveissä. Montakohan kertaa ehdin nähdä bändin Suistolla? Aika monta kaiketi. Keikan huonot puolet? Nada. Hyvät puolet? Niitähän riittää, mutta on ehkä parempi jättää sanomatta ettei minusta tule liian dramaattinen kuva. Sanotaan nyt kuitenkin, että sai olla takataskussa aika hyvä syy jättää tämä välistä. En muuten vieläkään käsitä, miten käsittämättömän aliarvostettu bändi on kotikonnuillaan. Missä olitte, hevarit?

Nostan taas hattua Hämeenlinnan keikkarintaman elävöittämisestä, vaikka eipä tälläkään kertaa tainnut porukkaa jaksaa tulla paikalle ihan niin hyvin kuin mitä olisi ollut mahdollista. No, hyvät fiiliksethän – vaikkakin myös hieman haikeat – tästä illasta jäi. Tässä siitä vähän lisää fotoja.

Better Not Born

Joskus silkka mukavuudenhalu ratkaisee. Tai silkka selviytymisvietti. Tämä tuli todistettua myös viime Puntalassa, jonne iski se pakollinen rankkasade jo heti festivaalien alkuun. Perjantai-iltapäivälle osunut äkillinen kuuro pakkasi levynmyyntiteltan hetkessä täyteen, jolloin omat suunnitelmani itselleni entuudestaan täysin tuntemattoman Better Not Bornin keikan katsomisesta valuivat kirjaimellisesti hiekkaan kuin omat rahani valuivat myhäilevien levykauppiaiden taskuihin. Myymistoimintaa harrasti myös Better Not Born, jolta ostinkin sitten kasetin kun en keikkaa kerta nähnyt. Kasetin painosmäärä on 50 kappaletta, mutta omakustannenauhan lisäksi on olemassa myös cd-versio samasta levystä. Tuskinpa senkään painosmäärä kovin iso on, mutta varmasti suurempi kuin kasetin.

Odotin crustia. En sitä saanut, mutta Better Not Bornin hardcore polveutuu kuitenkin samoista lähtökohdista kuin crust, eli sieltä hardcoren hämäristä joihin on aikojen saatossa sekoittunut hieman metalliakin. Better Not Bornin soundia voikin sanoa hyvin metallivaikutteiseksi. Better Not Born vetää keskitempoisesti lähestulkoon koko kasetin, mikä alkaa olemaan todella harvinaista kun kiireellinen elämä on tarttunut myös bändien tahteihinkin. Laulu taas on persoonallisen vittumaisesti toteutettua, hieman sanelutyylistäkin vetämistä. Better Not Born käyttää sellaisia kikkoja, joita jopa breakdown-hardcorebändit soveltavat, hieman tuhdimmilla otteilla vain. Kasetilla oli useampikin riffittely ja komppi, jotka olisivat voineet olla juurikin noiden breakdown-bändien repertuaarista.

Onhan tämä ihan kiva ja lupaavakin nauha. Harmi, että keikka tosiaan jäi näkemättä, vaikka ei tämän kasetin perusteella kyseessä olekaan mikään elämää suurempi bändi. Kokonaisuudessaan kasetti on sitä tasoa, etten olisi ehkä mennyt omaa terveyttäni uhmaten sateeseen seisoskelemaan Better Not Bornin epäonnisen Puntala-keikan takia, mutta mikäli käytettävissäni olisi ollut sateenvarjo, olisin varmasti ollut katsomassa. Toista tilaisuutta odotellessa.

Niin, voihan äänitteen täältäkin käydä kuuntelemassa.

Kohokohdat: Luxury and Need, Standing Ovation