Boar & Woodrue. 18.10.2013 @ Saikku, Pori

Ensimmäinen vierailuni mahtavalla Validi Sekmentti-klubilla sitten helmikuun ensimmäisen maaliskuun jälkeisen Porin vierailuni yhteydessä. Meikäläisenhän ei alunperin pitänyt edes tulla tänne, mutta sattuivatpa aikataulut osumaan sen verran hyvin yksiin että parit bändit pääsi katsastamaan Saikullakin. Onhan nämä bändit meikäläisen toimesta jo pariin kertaan nähtykin, joten en tiedä osaanko niistä tähän hätään sanoa mitään, mutta…

 

Woodrue.

 Boar.

Näiden bändien lisäksi esiintyi Demokratia, tuo satakuntalainen punkkibändi mitä en muista nähneeni yhdessäkään keikkajulisteessa sinä aikana kun Porissa asuin. En nähnyt bändiä kuin vain pari biisiä, mutta ei se niiden perusteella ihan minun kamaani kyllä ollut. Baxter Stockmanin missaaminen sen sijaan harmittaa kahta kauheammin. Kai heidät joskus Tampereella näkee? Sitä odotellessa voi katsella hieman kuvia.

Hervanta Must Die 18.-20.7.2013 @ Varjobaari, Hervanta

Hervannassa tuli pyörittyä kolmena iltana peräkkäin, eikä edes pahaa tehnyt. Hervanta Must Die-porukan järkkäämien keikkojen välissä toki nukuin kiltisti kotona (ja tsekkailin äärettömän mahtavan Panssarijunan Gobissa).

Kuvasin näemmä sitten kaikki Varjobaarin puolella soitetut keikat, jolloin vain Macchia Nera ja Hexvessel jäivät kuvaamatta. Tosin ensiksi mainittua en edes nähnyt, mutta Hexvessel oli heittämällä tämän kesän kolmanneksi kovin kohdalleni osunut keikkakokemus ja sellainen joka pönkittää Hexvesselin asemaa yhtenä lempibändeistäni.

Tämä “raportti” rajoittuu nyt siis lähinnä kuva”journalismiin”, sillä mitään sen kummempia en jaksa näistä nyt sössöttää karsean univajeen takia. No, nyt mennään.

Torstai

Domovoyd. Positiivinen yllättäjä ja äärimmäisen kova aloitus.

 

Warp Transmission.

 

Vibravoid. Odotettu vieras.

Loput torstain kuvista.

Perjantai

 

The Achtungs. Mikä ei kuulu joukkoon? En kuitenkaan valita, päinvastoin!

 

Gangrened.

Boar.

Perjantain loput fotot.

Lauantai

 

Woodrue. Kolahti paremmin kuin viimeksi bändin nähdessäni.

 

Temples. Uijui!

 

Caskets Open. Kova meno!

Lauantain kuvaset. Kiitokset meikältä bändeille, kylänmiehille, Varjobaarin mukavalle henkilökunnalle sekä ennen kaikkea Hervanta Must Dielle. Lupaan ostaa paidan jonkun seuraavan keikan yhteydessä!

Boar & Stolen Kidneys. 12.1.2013 @ Varjobaari, Tampere

Lama ja Kohu-63 valtasivat Vastavirran. En ollut paikalla, koska molemmat bändit on nähty ihan riittävän monta kertaa viimeisen parin vuoden aikana ja täyteen ammuttu Vastavirta ei ole mikään suosikkipaikkani, kun minnekään ei pääse ilman kyynärpäätaktiikkaa. Aika pitkään olin valmistautunut siihen että olisin vain kotona pyörittämässä seiskoja ja juomassa olutta, mutta huomasin Sohossa olevan Vapaa Maa dj-ilta ja Hervannassa taas olivat Hervanta Must Die-tyypit järkänneet kivaa musiikkia. Herwoodissa olivat Boar ja Stolen Kidneys, pohjoisen kimppakasettikaverit. 

Stolen Kidneys oli Ajatuksen Valon ensimmäisessä numerossa, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun näin bändin soittamassa missään. Pieniä miehiä, suuren valtameren pauhuja. Kyllä näinkin ruopivalla sludgella siirrellään järjettömänkin kokoisia kiviä ja generoidaan korvakäytäviä stimuloivaa meteliä. Pidin. 

Boar oli itselleni tuttu vain siltä Stolen Kidneysin kanssa tehdyltä splitiltä. Bändin soitossa on sopivasti rokkia ja groovea makuuni noin sludgeksi, ja avaruudessakin käväistiin. Täytyy sanoa, että Boarin livetaika iski ihan puskista ja Boar oli hyvin vahvasti Loisen ohella parasta koko viikonlopussa.

Kuvia tuli myös hieman otettua.

Stolen Kidneys / Boar – Split

Haastattelin Stolen Kidneysiä Ajatuksen Valon ensimmäiseen numeroon. Jossakin vaiheessa sen haastattelun tekemisen ja sen julkaisemisen välissä Stolen Kidneys töräytti toisen kasettinsa pihalle, joka sattui olemaan splitti Boarin kanssa. Tässä alkuvuodesta julkaistulla kasetilla on melko psykedeeliset kannet, kuten kuvasta näkee.

Kuuntelin luonnollisesti Stolen Kidneysin puolen ensimmäisenä. Yhtye pääsi yllättämään yllättävän suoraviivaisella ja punkahtavalla meiningillään, vaikka bändi muistuttaa melko pian soittavansa punkkinsa vähän hitaammin ja murjovammin. Sanoisin, että bändi kehittyy yhä ja tämä on iskevämpää materiaalia kuin mitä bändin edellisellä kasetilla oli. Tosin käsittääkseni nämä biisit ovat “ylijäämämateriaalia” siltä aiemmalta kasetilta, tai paremminkin sille sopimatonta tavaraa. Ei The Roadin nopeampi ote olisi sille välttämättä sopinutkaan. Stolen Kidneysiltä on mukana kaksi biisiä; The Road ja Shattered.

Koska olen hannari, kuuntelin sitten toisen puolen myöhemmin. Sillä puolella mesosi Boar, josta en tiennyt yhtään mitään ennen tätä splittiä. Ja melko salakavalasti tuo bändi messuavan jyrinänsä tuo kuuloetäisyydelle. Boarin puoli alkaa jopa aavemaisen rauhallisesti, mutta rakentuu sitten oikeaksi hirviöksi. Stolen Kidneysiin verraten Boar on jopa pelottavan rauhallinen tapaus, ainakin alkuun. Boarin jyrässä on jopa hieman space rockeja ja krautteja piirteitä, tosin vain mausteina. Boar vetäisee vain yhden biisin, jonka nimi on Cormoran.

Kokonaisuutena tästä kasetista voisi sanoa sen verran, että bändit ovat juuri sopivat toistensa splittikavereiksi. Yhtyeillä on keskenään suhteellisen samanlainen soundi, mutta ne erottaa toisistaan ja kummallakin on tunnistettava otteensa. Suosittelen, jos hidastelu maistuu.

Kohokohdat: Stolen Kidneys – The Road, Boar – Cormoran