Coughdust, Axeslaughter, The Wandering Midget Sunface. 16.2.2013 @ Vastavirta, Tampere

 

Sunface. En ole nähnyt tätä bändiä koskaan aiemmin, vaikka levytyksillään bändi on vakuuttanut niinkin hyvin että siitä oli pakko tehdä bändiprofiili Lammas Zinelle. Sopivan väkivaltaista menoa, mutta hieman harmitti että bändi esiintyi jo ensimmäisenä. Ei sillä että olisin ollut lähelläkään myöhästymisvaaraa, mutta tämän jälkeen eivät muut bändit vaikuttaneet ihan yhtä väkeviltä… vaikka yhtään huonoa keikkaa ei nyt tänä iltana nähty!

 

The Wandering Midget. Tämä konkkaronkka on itselleni jäänyt melko tuntemattomaksi bändiksi, syystä jota en edes tiedä. Helvetin hyvää doomiahan tämä bändi kyllä esittää, sitä ei käy kieltäminen! Haltuuni päätyivät bändin cd-levyt (+Chestbursterin uuden kympin) keikan jälkeen, sen verran vakuuttavaa tuo doomailu oli.

Axeslaughter. Jumaliste, tämähän toimi paljon paremmin kuin mitä Varjobaarissa missä sen edellisen kerran näin. Alan lämpenemään tälle bändille, ja taisin kyllä jossain kohtaa puida keikalla nyrkkiäkin? Hyvä merkki, sanon ma.

Coughdust. Ei yskinyt kone tälläkään kertaa, mutta ei porukkaa tuntunut niin kauheasti Axeslaughterin jälkeen innostavan. Coughdust on kyllä ihan pätevä bändi, mutta vielä se ei ole täysillä meikäläiseen kolahtanut. Johtunee varmaan siitä ettei bändillä ole erityisen mieleenpainuvia biisejä, joita oltaisiin tässäkin tilanteessa tarvittu.

Lurk, Stench of Decay & Coughdust. 19.10.2012 @ Vastavirta, Tampere

Niin, saahan sitä Vastavirralla joskus syödäkseen myös kakkua ja herkullisia pasteijoita. Tällä kertaa syynä oli tapahtumajärkkääjän vanhenemisjuhlien kunniaksi järjestetyt kakkukahvit. Peruskännääjät eivät tosin tainneet edes tajuta kakkua olevan tarjolla. No, heidän menetyksensähän se sitten oli, itse ainakin arvostan juhlinnan tuoksinnassa pientä purtavaakin. Mutta kyllähän sitä Pispalaan taas könysi ihan muista kuin kakkusyistä.

Ensimmäiseksi Coughdust, joka soittikin ensimmäisen keikkansa missään. Hyvinhän se meni, vaikka eihän Coughdust vielä ole hioutunut kovinkaan teräväksi timantiksi… ainakaan vielä, ja harva bändi toimii livenä vielä täysillä. Itselläni olisi tosin kieltämättä helpottanut sekin, että olisin kuunnellut Coughdustia edes pikkuisen enemmän kuin mitä olen tähän asti kuunnellut.

No mutta Stench of Decay se taas vasta olikin hyvä. Taisi olla vuosi kulunut siitä kun tämän bändin keikkalavoilla edellisen kerran näin(sikäli kuin Opiskelijatalo Saikun keikkatilaa voi sanoa “lavaksi”). Kai siinä jotain keikkataukoakin oli? No, raakaa ja rumaa vanhakantaista death metallia en pääse kuulemaan keikalla tarpeeksi usein, joten tämä kyllä kelpasi paremmin kuin hyvin.

Viimeiseksi sitten Lurk, joka oli itselleni etukäteen yhtä tuttu kuin Coughdustikin. Yhtye on tosin kerännyt sekä keikka- että levytyskokemustakin enemmän, mutta eipä siitä paljoa irti ollut saanut kun parin irtobiisin tuntemuksella ei välttämättä pääse täydellisesti sinuiksi bändin kanssa.

Mukava ilta. Erityismaininta deejiille, joka vastasi sellaisesta obskuurista hevitykittelystä ettei paremmasta väliä. Alkoi oma levyhylly tuntua surkealta niitä levyjä plärätessä.

Kuvia on olemassa enemmänkin kuin nämä kolme tässä yhteydessä julkaistua.