Metal on Metal II

metalonmetal2Metal on Metal-kokoelman kakkososaa osasin jo odotella muinoin, siinä missä sen ensimmäinen osa tuli kuin puskista. Siinä missä ensimmäinen Metal on Metal keskittyi speed/thrash metalliin lievin death- ja black metal-painotuksin, on kokoelman kakkososassa suunta enemmänkin perinteisessä heavy metallissa ja doom metallissa. Ainoa poikkeama löytyy speed metal-bändi Solitairesta, joka on sekin kokoelmalla jo ihan ensimmäisenä. Sitten toinen “poikkeama” ovat Ari Honkosen kolme bändiä (Minotauri, Morningstar, Heathen Hoof) putkessa. Tai eipä tuo varsinainen poikkeama ole, mutta ihan hauska yksityiskohta kuitenkin. Musiikkiahan tällä kokoelmalla on todella paljon, ja bändejä on yhteensä 11, biisejä 17.

Mielestäni parhaimmat vedot tällä kokoelmalla ovat Spiritus Mortisilta, Heathen Hoofilta ja Garden of Wormilta, siinä missä muiden bändien esitykset eivät edusta näitä bändejä parhaimmillaan… tosin on sitä esimerkiksi Spiritus Mortisiltakin kuultu parempaa. Siinä missä ensimmäisellä kokoelmalla oli paljonkin sillä esiintyneiden bändien parhaimpia biisejä, on tilanne toinen Metal on Metalilla. Selvästi huonoja biisejä ei tälläkään toki ole yhtään, vaikka toisaalta tällä kokoelmalla oleva biisi ei esimerkiksi anna täydellistä kuvaa Witchtigerista. Samaten Forever Winter ja Bloody Hell jäävät altavastaajien asemaan ja kokoelman kovimmat nimet tallovat ne jalkoihinsa. Tuota ongelmaa ei ollut ensimmäisellä kokoelmalla, mutta välistä sattuu näinkin. Siltikin Metal on Metal pysyy kirjoissani kirkkaasti plussan puolella, ja lisäpisteitä pitää tietysti antaa siitä ettei tämä levy edes yrittänyt olla hiilikopio edeltäjästään. Metal on Metal II tehtiin jo lähtökohtaisesti erilaiseksi ja muutamat riskitkin tehden, ja sitä minä arvostan.

Kohokohdat: Spiritus Mortis – Rise From Hell, Heathen Hoof – Heathen Hoof (Live), Garden of Worm – Keskikesän hautasaatto

Garden of Worm. 7.2.2013 @ Vastavirta, Tampere

Garden of Worm ei ole ollut viime aikoina erityisen aktiivinen bändi. Nyt alkuvuodesta bändi on kuitenkin soittanut pari keikkaa, suorittanut kahden biisin mittaisen kasetin äänitykset loppuun ja julkaissut sen itse DIY:na. Kangasalaislähtöinen bändi soitti toki myös Tampereella, toki Vastavirralla.

Olihan tuo nyt aika erilaista kuin mitä muistan bändin olleen pari vuotta sitten. Muistikuvani ovat kyllä hatarat, mutta nyt yhtye tuntuu flirttailevan 70-luvun kanssa enemmän kuin koskaan. Siitä minä nautin.

Muita bändejä en jaksanut kuvata, mutta ainakin Jupiter vaikutti todella lupaavalta kunhan bändi sai ensin keikkansa vain käyntiin. Muut illan aikana esiintyneet aktit olivat Bulldamage ja Atomic Fractal Goddess, jotka eivät kumpikaan nyt oikein kolahtaneet. Tapahtuma ei tosin tietääkseni ollut täysin nimensä veroinen, onneksi.

Loput kuvat ovat tosiaan täällä.

Suohauta-fest II, 24.9.2010 @ Suisto, Hämeenlinna

Syksy saapui. Lehdet tippuvat puusta, taivaalta sataa paskaa alvariinsa ja tummasävyinen musiikki alkaa vallata asemia levysoittimeni lisäksi myös keikkapaikoilta. Suisto-klubilla oli tällä kertaa erilaisiin paketteihin pakattua doomia koko rahan edestä: Ghost Brigade, Dead in the Water ja Garden of Worm. Minulle tosin jäi hieman hämäräksi, että mikä se ensimmäisen Suohauta-fest oli? Oliko se juuri tämä Piparnakkelin pandaluolan ensimmäinen liveraportti, vai oliko se juuri se iltama jonka jouduin jättämään omien aikataulusotkujeni (=porilaisuuden) takia väliin?

Garden of Worm

Maallikon korvin nämä kolme yhtyettä soittivat samaa paskaa, vain äijät lavalla vaihtuivat. Mutta asiaan vihkiytyneet ymmärtävät, että kaikki kolme yhtyettä erosivat toisistaan melko radikaalistikin. Kaikki kolme ovat olleet reilun vuoden aikana levynjulkaisupuuhissa: Ghost Brigaden kakkoslevy Isolation Songs ilmestyi vuosi sitten, Garden of Wormin ensimmäinen pitkäsoitto viime keväänä ja Dead in the Waterin kakkosalbumin pitäisi pärähtää tiskiin vielä tämän syksyn aikana, jos jumalat ovat suotuisia.

Garden of Worm

SJ / Garden of WormGarden of Worm soitti ensimmäisenä. Jostain syystä bändin uusin albumi ei oikein ole iskenyt, mutta lavalla bändi tuntui toimivan paremmin. Aika kului Garden of Wormin parissa kuin siivillä, mutta samalta kyllä tuntui kahden muunkin bändin kohdalla. Pari paikalla ollutta kaveriani kuittaili Harjun laulusta, mutta minun mielestäni se oli ihan hyvällä tasolla ja sopi oikein hyvin tuohon progeilevaan ja traditionaaliseen doom metalliin. Mutta minun pitää tunnustaa, etten tunnistanut sitä joltain tamperelaiselta bändiltä lainattua kappaletta. Jotenkin tutulta se silti kuulosti…

DITW

DITW, etualalla Pasi "Putte" LehtinenLökä / DITWGarden of Wormin perinteisemmästä progedoomista kuljettiin kohti Neurosista kumartavaa  Dead in the Wateria odotin eniten, ja sen tuleva LP se vasta odotettu onkin. Raastavasti kärisevä Marko “Lökä” Lönnqvist on edelleen Suomen mittakaavassa melko omaperäinen lavaesiintyjä. Tuolla tukkajumalalla on tapana laulaa osan ajasta rumpalia kohti, eikä äijä rimpuile kuin sätkynukke, mutta jotain liikehdintää tämäkin harrastaa, kuten kuvista näkee. Lökä ei tosin ollut ainoa lavalla ollut tukkajumala, sillä joku toinenkin tyyppi käväisi pari kertaa lavalla, josta tosin meinasi loppua tila. Mutta enpä tiedä, onko tämä sitten sellainen bändi, jonka keikoilla tulisi tolkuttomasti riehua, onhan musiikkikin rauhallista ja melko minimalistista. Viime kerrallakin kun bändi soitti Emptiness Insiden koin liikutusta. Biisihän ei ole maailman masentunein ja surullisin biisi, mutta siihen sattuu liittymään tiettyjä tunnetiloja ja tilanteita omassa menneisyydessäni. Nyt se fiilis palasi taas, mutta edelliskertaa voimakkaampana. Alankohan seuraavalla kerralla pillittää, ja mitenköhän kieroon moista toimintaa katsottaisiin?          Ghost Brigade

Ghost BrigadeIllan pääesiintyjä (tai ainakin viimeinen, jos pääesiintyjistä voidaan varsinaisesti edes puhua) oli Ghost Brigade. Tämä bändi on ns. nosteessa ja sen huomasi yleisömääristäkin. Tupa ei ollut ihan täynnäkään, mutta silti väkeä oli hyvin paikalla jo DITW:n aikana. Ilosaarirockissa Ghost Brigaden setti viehätti, mutta se lopullinen kliimaksi jäi saavuttamatta. Nyt intiimimmässä keikkapaikassa jyväskyläläispoppoo kuulosti paremmalta, ja tulinkin ainakin kaksi kertaa. Ehkä pitäisi haamuprikaatin levyihinkin tutustua? Yhdistyyhän bändin musiikissa aggressiota, kauneutta ja hallittua musertavuutta. Lavalla oli ahdasta, mutta sepä ei näyttänyt kielisoitintaiteilijoita haittaavan lainkaan. Liikettä ja eloa oli lavalla sekä jossain määrin myös yleisössä. Mutta vaikka yhtyeen soitanta vakuutti edelliskertaa paremmin, päätin kuitenkin lähteä encoren aikana kalppimaan, johtuen sekä väsymyksestä että narikassa olevan ruuhkan ennakoimiseksi.

Ghost Brigade

PS. Dead in the Waterin Facebook-sivujen kuvagalleriassa muutama lisäkuva DITW:n keikasta. Huomatkaa, että meikämandoliinon ottamia kuvia ovat vain 24.9. otetut kuvat, ne muut ovat muiden ottamia.

Garden of Worm – S/T

 

gow Tämän pirkanmaalaistrion edesottamuksia olen seurannut uteliaana. Garden of Wormin ensialbumi olikin siis melko odotettu tapaus, ja kun se sitten ilmestyi piti käydä (jonkinmoisella viiveellä, sattuneesta syystä) hakemassa vinyyliversio Hämeenlinnan Levykellarista. Huh, kun on yksinkertainen mutta komea Justin Bartlettin toteuttama kansiratkaisu, joka toimii erityisen hyvin gatefold-kansien kera.

Garden of Worm on hieman muuttunut. Nyt se ei ole enää niin suoraviivainen kuin aiemmin, vaan tuo yhä enemmän esille omaa mieltymystään 70-luvun progeen. Ei sillä, että yhtye olisi koskaan se suoraviivaisein doomibändi olisi koskaan ollutkaan… Garden of Worm on kuitenkin aika kaukana Electric Wizardin bongidoomista, ja pirkanmaalaiset luottavatkin enemmän maanläheiseen metsätrippailuun kuin tajuntaa laajentaviin kemikaaleihin. Traditionaaliseksi doom metallia edustavaksi albumiksi Garden of Wormin esikoinen on kuitenkin sangen rönsyilevä ja jopa vaikea tapaus. Albumilla ei juurikaan ole suoraviivaista rymistelyä, vaan yhtye toteuttaa uhkaavan pelottelunsa sofistikoituneemmin ja salakavalammin. Garden of Worm ei tosin tarvitse tämän atmosfäärin luomisessa mitään akustista kitaraa kummallisempaa kommervenkkiä.

Albumin punainen lanka vain on hukassa, tai sitten olen vain itse hukannut jonnekin sammalmättäälle. Se potku, mikä vielä oli Summer’s Isle –seiskatuumaisella (2008) on nyt kadonnut jonnekin metsään. Tämä rönsyilevä, jopa psykedeelinen ja progressiivinen doom ei vain tee sitä samaa vaikutusta, vaikka tokihan bändi on kehittynyt ajan saatossa. Erityisesti SJ Harjun lauluääni on parantunut. Garden of Worm säikäyttelee, rakentelee tunnelmaa vaihtelevissa maisemissa, mutta ei valitettavasti lähde kunnolla käyntiin. Tosin The Alchemist’s Dream sisältää jo jotain hypnoottista, joka pitää kuulijaa otteessaan. No, tämä albumi ei ainakaan ole hetkessä kaluttu puhki.

Ja tänään (24.9.2010) sitten Garden of Wormin (Ghost Brigaden ja Dead in the Waterin tukemana) keikkaa katsomaan!

Ämyrock, 3.7.2010. @ Hämeenlinnan kaupunginpuisto, Hämpton

Kävinpä Ämyrockissa taannoin, kuten saattoi jo arvatakin. Suunnilleen kesken kekkereiden keksin tehdä aiheesta raporttia Lammas Zinelle. Otin myös kuvatkin, mutta olin tietenkin varustautunut vain hieman tavallista pokkarikameraa järeämmällä vekottimella, ja kuvat tuli tietty otettua automaattisalamalla ilman, että olisin säätöihinkään koskenut. Ja koska päätös raportin tekemisestä oli melko spontaani, niin en tietenkään päässyt ilman pressipassia valokuvausaitioon. Teknisistä puitteistaan huolimatta muutama kuva oli mielestäni silti ihan onnistuneita niistä välittyvän tunnelman myötä. Koko paska luettavissa täällä.

IMG_1564 Paikallista osaamista edusti myös päivän avannut Rikoslaki. Jotain hyvää sentään Masshysterin peruuttamisesta siis seurasi.

I Was a Teenage Satanic Worshipper. Valotus meni sinänsä loogisesti päin persettä, mutta tilannekuvana tämä on mitä mainion. Bongatkaa basisti ja tämän elkeet!

IMG_1591 Purple Reckoning, jonka  suuresta kokoonpanosta on näkyvillä viisi seitsemästä + lavamiksaaja.