The Tarjas / Elina Wallin -split

 

tarjas_elina Miten saadaan tungettua porilaisuutta seitsemän tuuman kokoiselle, turtlesinvihreälle vinyylille? No, passitetaan ulvilalainen The Tarjas studioon soittamaan ramopunkkia ja murrekolumnisti Elina Wallinin toiseen studioon lausumaan runoja. Lopputuloksena on varsin erikoinen ja mielenkiintoinen splitti, vaikka musiikilliset ansiot jäävätkin hieman laihemmiksi… tosin toisella puolellahan ei edes ole musiikkia, paitsi jos Porin murre on musiikkia korvillesi.

Mutta kuka hemmetti on tuo kannessa oleva viiksivallu? Olenko joskus nähnyt hänet jossain, tavannutkin kenties? Porin kaduilla, Hollywoodissa, unissani?

Arvostelu:
The Tarjas / Elina Wallin -split

Barren Earth – Curse of the Red River

 

barren Uuden superbändin tuleminen on aivan odotetusti aiheuttanut kuohuntaa tuttavapiirissäni. Yhtä odotetusti Barren Earthin julkaisut ovat saaneet pääsääntöisesti suotuisia arvioita. Mutta lapset hyvät, siihen on joskus ihan syynsäkin. Barren Earthin kohdalla voitaneen puhua jo perustellusti hyvästä vastaanotosta muuallakin kuin vain Lammas-arvioijan omassa päässä, jossa on soinut tähän mennessä aivan liikaa Amorphisia.

Voin jo kuvitella, millaista meno on tämän bändin keikoilla. Pystyn jo melkein haistamaan savukoneen luoman tekosavun käryn, tunnelma on katossa mutta raskauttakaan ei unohdeta. Ja yleisöllä on kivaa, vaikka biisit eivät ole suoria hittirenkutuksiakaan. Pitää katsoa, jos eksyn bändin keikalle jossain välissä. Nyt se ei tosin näytä kovinkaan todennäköiseltä…

Arvostelu:
Barren Earth – Curse of the Red River

Sekaannus / Abortti 13 – Vapaa vai elossa?

 

sekaaborttiAiemmin ilmestyneeltä Massacre / Sekaannus –splitiltä minuun iski paremmin Sekaannus, tältä splitiltä Abortti 13. Eli siis jos Abortti 13 tekee splitin jonkun toisen bändin kanssa, niin se toinen bändi vetää sitten tiukemmin? Vai tekeekö Abortti 13 seuraavaksi splitin Massacren kanssa, jolloin ympyrä sulkeutuu? Spekuloinnit sikseen, ja tämä seitsemän musiikkiesitystä sisältävä räiskäle soittimeen! Crass-henkisissä Sisäkansissa on ilmiselvästi Kankaanpään tai Virtain keskusta!

Liitetäänpä tähän loppuun vielä Abortti 13:n keikkavideota Laumasielujen valtakunta-kappaleesta (joka on muuten tämän splitin paras biisi) Porin Musan Paviljongista elokuun puolivälistä. Illan muita esiintyjiä olivat tämänkin artikkelin toinen kohde Sekaannus ja The Tarjas. En ole kuvannut videota, mutta olen raportoinut keikasta. Raportti ilmestynee Toisen Vaihtoehdon numerossa 229. Ja muistakaa lapset, että tuon videon kautta voi päästä käsiksi myös muihin Abortti 13-aiheisiin videoihin, joista osa on tuolta samalta keikalta. Sekaannustakin tiettävästi kuvattiin, mutta sitä materiaalia ei ole päätynyt tuubiin asti.

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=SOWuoa89Mi8]

Arvostelu:
Sekaannus / Abortti 13 – Vapaa vai elossa?

Tukkanuotta – Huomenta suoli

 

tukka Kivan kannen takana meuhkaisikin Tukkanuotta, joka on ilmeisesti tätä nykyä ns. “kuuminta hottia” metalliskenessä.. En ole tosikko, mutta kommentoinpa näitä kieliposkisia lyriikoita kahden kommentin verran: Cliff Burton muuten soitti bassoa villahanskat kädessä.

“Jäbät näyttää ämmilt ja ämmät lehmilt”

Tätä ei sentään kannata huudella kuin vain huumorimielessä. Nuo määritelmät kun sopivat helvetin hyvin metallimusiikinkin kuuntelijoihin. Tämä siis ohjeena kaikille niille hevareille, joilla on liimatukka mutta pokkaa silti riittää muiden ulkonäön mollaamiseen. Ja ennen kuin kukaan pääsee sanomaan, niin olen itsekin pitkätukka, ja ylpeä siitä! Raumalla on muuten Tukkanuotta-niminen parturikampaamo…

Ja sitten varsinaisen arvion kimppuun:
Tukkanuotta – Huomenta suoli

So Bored Society – Summer Forever

 

soboredAurinkoista skedepunkkia Phil Collinsin ja The Eaglesin levyjä muistuttavalla kannella. Miten paljon tämä levy sitten hämää? Tämä helsinkiläisyhtyehän lyhennetään SBS:ksi, mutta kirjaimien merkitykset saattavat vaihdella, yhdessä vaiheessa ne tarkoittivat Slime Balls Societya. Samoin tekevät myös taitelijanimetkin, joita ovat nyt esimerkiksi Jon Bon Bon ja Paul Stanly. Näiden henkilöiden lisäksi albumilla sentään käy fiittaamassa Saatana!

Levyllä on pisin ja sekavin biisinnimi taas vähään aikaan, eli What the Hell Am I Tryin’ to Say I’m Waiting for the Day What it Comes My Way. Ja muistakaa, että There’s More to Life Than Metal!

Arvostelu:
So Bored Society – Summer Forever

Au Pair – Kimppu

Au Pair on “yhtye, joka on niin kiva, että tekee heti mieli sahata kätensä irti.” Kimppu on yhtyeen kolmas albumi ja ensimmäinen muutamaan vuoteen. Keikoilla tämä bändi on kuulemma täysin skitsoidi, mutta ei tämä täysin selväjärkisin bändi taida olla promokuvienkaan perusteella. Eläinpuvuista voisi päätellä tämän nelikon kuunnelleen liikaa Gommia ja Pommia, ja pitää tunnustaa että tämä promokuva on varmaan sekä häiriintynein että siistein, minkä olen pitkään aikaan nähnyt miltään bändiltä, mistään genrestä, mistään maasta ja mistään ajasta.

Arvostelu:
Au Pair – Kimppu

Ill Omen / Get Stitches!

Turkulaista, metallista tappajakyborgiorava-hardcorea, kahden nuoren bändin tulkitsemana. Sekä Ill Omenin että Get Stitches!:n jätkiä vituttaa musiikin intensiivisyydestä päätellen kuin pientä oravaa, jonka ainoan kävyn vei Cthulhu. Ilmankos on naamakin norsunv*tulla. Kannesta ovat vastuussa Skincraft Tattoo Studion Henri-setä ja Olli. Itse levyn julkaisivat Poolside Records ja Killing the Legacy Records.

Ja tämän jutun/artikkelin/kommentin/mutta-ei-kuitenkaan-arvion loppuun sitten taas linkkirumbaa. Get Stitches!:n olen nähnyt livenä, mutta Ill Omenia en. Tämän esityksen perusteella alkoi kummasti kiinnostamaan…

Arvostelu:
Ill Omen / Get Stitches! – Split

Gemma Ray – It’s a Shame About…

Kun näin tämän nimen promolevyjen listalla niin luulin kyseessä olevan Gamma Rayn. Eihän Gemma Raylle ole kuitenkaan mitään tekemistä saksalaisen voimahevin kanssa, onneksi. Sen sijaan tästä tuli hieman jopa Johnny Cash mieleen, sekä äänimaailmasta että konseptistaan, jota on hyödyntänyt tosiaan Loirikin. Pitäisi kuunnella tämänkaltaista musiikkia hieman enemmänkin.

Arvostelu:
Gemma Ray – It’s a Shame About…

Millai muute, 28.8.2010 @ Porin kaupunginteatteri, Pori

Gonzoilu ja kaiken uuden kokeileminen vain jatkuu. Erityisesti Circlen kuvaaminen oli hauskaa, sillä lavalla tapahtuu sellaista, mitä muiden bändien keikoilla ei juurikaan tapahdu. Räpsin 307 kuvaa, joista raporttiin meni suoraan käytettäväksi parikymmentä ja tähän muutama lisää. Loput kuvat ovat samojen kuvien toisintoja tai käyttökelvotonta kuraa, minä kun koskaan jaksa poistaa huonoja kuvia kamerasta kuvaushetken jälkeen, mutta enpä koskaan jaksa tehdä sitä kotonakaan. Pitäisi väkertää jossain välissä uusi galleriasivu nettiin, kun vanhat Photobucket-tunnuksetkin ovat hukassa. Pakkaaminen ja koon pienentäminen kun tekevät näistä kuvista huonomman näköisiä kuin ne oikeasti ovat. Jos joku haluaa näitä tai jotain muita ottamiani kuvia jossain käyttää, niin ottakoon meikäläiseen reilusti yhteyttä.

Lammas Zinen raporttiin tästä. Huomaako kukaan Tohtori Sykerö –viittausta?

Become a Threat – Method in This Madness

Full Housen syysrieha, part 2.

Kuten Hammertimenkin tapauksessa, niin myöskään Become a Threatin riveissä ei soittele noviiseja. Bändi kaavaili alunperin seiskatuumaisen tekemistä, mutta täyspitkä (eli alle puolituntinen) albumihan siitä syntyi. Eikä tätä albumia kuunnellessa naurata. Method in This Madness -albumia saa LP:n lisäksi myös hopeisena minipizzana.

Lammas Zine muuten haistatteli sekä Become a Threatia että Hammertimea. Molemmat bändit saavat siis nyt runsaasti suitsutusta, mutta eivät ihan syyttä.

Arvostelu:
Become a Threat – Method in This Madness

Aiheeseen liittyvää:
Become a Threat – (haastattelu Lammas Zinessä)
Hammertime – S/T (arvostelu Lammas Zinessä)
Hammertime – S/T (haastattelu Lammas Zinessä)
Hammertime – S/T (kommentti PPL:ssä)