Mastodon – The Hunter

Kokeilinpa joskus Mastodonia. Ei lähtenyt. Johtui varmasti levystä, joka oli Blood Mountain (2006). Sitten myöhemmin kokeilin Crack the Skyeta (2009). Se oli parempi, muttei mikään kummoinen sekään. Taas kokeilin, kun The Hunter (2011) ilmestyi. Lähti vähän paremmin.

Yhtyeen viides studioalbumi The Hunter ilmestyi viime syksynä, toki melko suuren rummutuksen saattelemana. Enpä itse ollut asiasta kovin innoissani, kun en ole koskaan ollut Mastodonin fani. Edellinen, yleisesti ottaen kehuttu ja bändin parhaimmistoon nostettu Crack the Skyekin oli vähän sellainen levy, ettei se oikein koskaan lähtenyt. The Hunter sen sijaan kuulosti paremmalta, kuin mitä osasin edes odottaa. Tosin The Hunter kuulostaa edelleen Mastodonilta.

Kuuntelen Mastodonia niin satunnaisesti, etten uskalla tituleerata itseäni edes bändin sunnuntaikuuntelijaksi. Silti olen huomaavinani melkoista muutosta yhtyeen aiempiin levyihin verrattuna, mikä tässä tapauksessa tarkoittanee melodisuuden lisääntymistä. Taustalla on varmaan albumin vapautuminen konsepteista, kun Mastodonin albumit ovat yleensä keskittyneet tiettyjen teemojen ympärille. Mastodon kuulostaakin ennen kaikkea vapautuneemmalta yhtyeeltä, ja bändin omien sanojen mukaan levyä oli “hauska tehdä”, mutta levylle on säilytetty Mastodonin progressiivinen ja huuruinen ote. Tosin Mastodonilla on myös sludgen tekeminen hanskassa, mutten itse ainakaan tajunnut että sludgea voidaan tehdä näinkin tarttuvasti ja “yksinkertaisesti”, vaikkei Mastodon edelleenkään ole pakan helpoimpia bändejä vaikka melko suosittu tätä nykyä onkin. Mastodonin soundi on edelleen melko massiivinen ja murjova, vaikka yhtyeen jäsenten musiikillinen osaaminen ei missään vaiheessa jää epäselväksi. Tosin Brent Hindsin laulu tökkii hieman vieläkin, mutta sitä sietää nyt paremmin kuin joskus aiemmin.

The Hunter oli kaiken kaikkiaan ihan positiivinen ylläri, vaikka uskon monen bändin vanhan fanin pettyneen. Nyt toimii ainakin minulle, mutta toimiiko vielä seuraavalla levyllä?

Kohokohdat: Curl Of The Burl, Stargasm, All The Heavy Lifting, Dry Bone Valley, The Sparrow