Sur-rur, Polite Force & Merries. 27.5.2011 @ Monttu, Pori

Olin kahden vaiheilla, jaksaisinko mennä Poriinkin katsomaan Sur-ruria Merriesin ja Polite Forcen kanssa. Olin nähnyt kuitenkin illan bändeistä kaksi jo kahta viikkoa aiemmin Hämeenlinnassa eikä Polite Forcen missaaminen tuntunut erityisen pahalta, kun ei tiedä mitä olisi missannut. Toisin kuin mitä edellisessä keikkaraportissani höpisin, ei minulla ollutkaan mitään muutakaan menoa tänä kyseisenä iltana. Pori on the Rocks-tapahtuman päätin skipata oman mielenkiinnon puutteen vuoksi (täysi rispekti siellä soittaneille bändeille) ja erään nakkilalaisen seuramiehen saapuessa kaupunkiin illan suunnitelmat olivatkin lukkoonlyötyjä.

Illanviettoon kuului ensin istuskelu, paskanjauhaminen ja oluen (valintani osui tällä kertaa Hoeegardeniin) juominen Beer Huntersissa. Monttuun tuli kuitenkin talsittua hyvissä ajoin näkemään illan ensimmäinen esiintyjä, joka olikin yllättäen se ”pääesiintyjä” Sur-rur. Eli vastoin kaikkia odotuksia Sur-rur aloittikin illan keikkakimaran. Tämä oli jokseenkin absurdi veto, moni kun varmasti oletti bändin soittavan viimeisenä ja siksi päätti olla pitämättä kiirettä paikalle tulemisen kanssa. Toisekseen tämä veto todennäköisesti verotti illan muiden bändien keikoilta väkeä, kun se suurin täky olikin jo soittanut. Sitä paitsi Sur-rur ei ollut tänä iltana edes erityisen hyvä.

Ei tuo keikka missään nimessä huono ollut, muttei kyllä erityisen hyväkään. Ei mitään sellaista, jonka takia polttaisin päreeni ja alkaisin vaatia rahojani takaisin, mutta kyllä Hämeenlinnan keikka oli parempi. Enpä usko bändinkään olleen siihen täysin tyytyväinen, kun Vilukin etsi luontevinta soitto/laulupaikkaa useampaan otteeseen sekä lavalta että sen ulkopuolelta. Olihan ne biisit toki hyviä, mutta uusinta studiolevyä ”Liikkuu kivipinnoilla asumuksenaan laatikko” fiilisteltyäni en voi väittää, ettenkö olisi ollut hieman pettynyt.

Myspacesta olin käynyt kuuntelemassa molemmat seuraavaksi soittaneen Polite Forcen biisit, joista en nyt sitten tämän keikan aikana muistanut mitään. Ostin sitten bändin seiskatuumaisen, kun sellainenkin oli näemmä jossain vaiheessa ilmestynyt. Osa biiseistä jyräsi kuin dieselveturi, osa taas oli aika kevyttä ja jopa poppismaista temmellystä. Pitää antaa hatunnosto basistille, kun tämä piti jalkaansa kiinteästi yhdessä pisteessä ja liikkui vain sen verran, mitä kyseinen jalka salli. Syynä tähän oli bassorumpu, joka mitä ilmeisimmin meinasi levitä siihen paikkaan. Onneksi mitään ei rummulle (tai jalalle) käynyt, vaan keikka soitettiin kunnialla läpi. Ihan kiva keikka.

Sur-rurin splittikaveri Merries sai epäkiitollisen tehtävän toimia illan lopettelijana. Itse pidin bändistä ja sen soitosta kyllä, mutta kaikkien mieleen yhtyeen poppi ei ollut. ”Vittu mitä paskaa” kuului eräästä pöydästä. Kahdesti, ja vielä niin kuuluvasti lavan edustankin tuntumaan ettei tarvitse olla kummoinenkaan kerrostalokyylä saadakseen puhujien sanoista selvää. En voi yhtyä kommentteihin tai niiden laukojiin, en kirjaimellisesti tai kuvaannollisesti. Itse ainakin sain tästä esityksestä enemmän irti kuin Suiston keikasta, vaikka oma keskittyminen välillä herpaantuikin väsymyksen johdosta. En tosin päässyt nukkumaan muutamaan tuntiin keikan loppumisenkaan jälkeen.

Nakkilan miehen taksiin saatettuani (ja ranskalaiset perunat syötyäni) lähdin pyöräilemään takaisin kotiin sateessa, pitkin pimeitä katuja joita eivät edes katuvalot valaisseet, koska Porin kaupunki on jostain syystä päättänyt pitää katuvalot poissa päältä. Moinen on perusteltu säästötoimenpiteillä, mutta en tosiaan voi sokeasti luottaa porilaisten teiden kuntoon niin paljon, että olisin tuntenut oloni järin turvalliseksi pyörällä viipottaessani. Ja toiko maininta tästä asiasta lisäarvoa tälle raportille? Tuskin, mutta tulipahan ilmoitettua mielipide samalla siitäkin.

Kuvailuakin tuli harrastettua.

Sur-rur & Merries. 12.5.2011 @ Suisto, Hämeenlinna

Splittikaverukset Sur-rur ja Merries päättivät lähteä yhteiselle kiertueelle ikään kuin juhlistaakseen yhteislevyään, joka on ehtinyt olla hetken aikaa jo pihalla. Kiertue alkoi Hämeenlinnasta, paikkana ei-niinkään-yllättäen Suisto. Kiertueen viimeisenä viikonloppuna (johon kuuluisi keikka myös Porissa, mutta se saattaa meikältä jäädä välistä) joukkoon hilpeään lyöttäytyy mukaan vielä Polite Force.

Merries oli mielestäni ihan kiva, muttei oikeastaan mitään sen kummempaa. Bändin jäsenillä tosin ainakin näytti olevan kivaa, mikä on aina hyvä merkki. Itseltäni oli tämän powerpoppibändin soitanta entuudestaan täysin tuntematonta, vaikkei tuostakaan jäänyt varsinaisesti yksittäisiä biisejä mieleen. Pitäisi siis tutustua jossain välissä tarkemmin ihan oikea levy kuuntelemalla. Merriesistä tuli kovasti mieleen Särkyneet (jota en ole vielä nähnytkään keikalla), jonka paitakin näkyi olevan miespuolisen laulajakitaristin päällä.  Väkeä oli ihan kiitettävästi paikalla jo tähän aikaan. Saattoi johtua ihan hyvin ilmaisesta sisäänpääsystäkin, sillä en usko että näin paljon populaa olisi ollut paikalla jos lipun hinta olisi ollut vaikka vitosen.

Sitten se “isompi” nimi, eli aina yhtä nyrjähtäneellä ja jopa lapsellisella nimellä kulkeva Sur-rur. Sur-rurhan on julkaissut vastikään uuden levynkin sen mainitun Merries-splitin kanssa, joka on siis nimeltään Liikkuu kivipinnoilla asumuksenaan laatikko. Virallinen julkaisupäivä oli ollut vasta edellisenä päivänä, joten tämä keikka oli periaatteessa myös levynjulkkarikeikka.  Sitä aina unohtaa, miten kova bändi Sur-rur oikeastaan onkaan. Taas sain muistaa, että bändillähän on melkoinen läjä kovia biisejä. Ilmeisesti muut olivat kanssani edes jotenkin samaa mieltä, sillä lavan edessä oli enemmän liikettä kuin hämeenlinnalaisilla punkkikeikoilla yleensä. Näkyipä paikallisia heeboja pistämällä ihan twistiksi! “PITSAAAAAASOTA!” Eipä minulla tällä kertaa muuta. Käykää keikalla, hyvät ihmiset!

Kuvia täällä. Ja Panucon ottamia kuvia täällä.