Mokoma – Juurta jaksain

 

mokoma_juurtaj En suoraan sanoen hyppinyt riemusta, kun havaitsin Mokoman julkaisevan Juurta jaksain –nimisen EP:n melkein heti Sydänjuuret -albuminsa kylkeen. Varsinkin ylijäämämateriaalin julkaiseminen tätä kautta on jokseenkin arveluttava veto. Bändin kaksi edellistä levyä kun olivat suoranaisia pettymyksiä, mutta eepeellähän on joitakin hyviäkin biisejä. Hitto, jotkin näistä biiseistä pieksevät jotkin levyille päätyneet rallit. Pitäisiköhän Mustaa katrasta edes verrata Marrakseen?

Arvostelu:
Mokoma – Juurta jaksain

Mokoma – Sydänjuuret

Totta kai se on suuri mediatapaus, kun takavuosien suurin yllättäjä, suomenkielisellä thrashilla itsensä metallibuumin aallonharjalle keplotellut Mokoma julkaisee jo neljännen levynsä läpimurtolevy Kurimuksen (2003) jälkeen. Annalalla ja kumppaneilla on plakkarissa nyt siis jo seitsemän studioalbumia joten sille alkaa tulla levy levyltä hankalammaksi ylläpitää julkaisujensa korkeaa tasoa. Siinä se ei tosin ole täydellisesti onnistunutkaan, sillä Luihin ja ytimiin (2007) oli melko heikko levy eikä jättisuurta parannusta ainakaan olla Sydänjuurien kohdalla tehty.

Ennakkoon julkaistiin “video” biisistä Sydänjuuret, joka ei päässyt ainakaan säväyttämään yllätyksellisyytensä vuoksi. Levyn ensimmäisen kuuntelun aikana (joka oli minun tapauksessani Radio Rockin ensikuuntelu) levy kuulosti kurkolta ja yhtenä parhaimmista levyistä mitä Mokoma on tehnyt. Toisella kuuntelukerralla tosin iskee “eihän tämä olekaan niin hyvä”-kohtaus eikä fiilis tuosta muutamalla seuraavallakaan kuuntelukerralla parane. Täsmälleen sama efekti oli Luihin ja ytimiin kohdalla pari vuotta sitten. Mutta kunhan Sydänjuuriin tutustuu osoittautuu se sittenkin ihan kelvolliseksi levyksi, joka ei ole erityisen hyvä muttei myöskään susipaska. “Se Ensiferum-biisi” Rautaa rinnoista töksähti pahasti jo ensikuuntelussa ja kyseinen biisi vain alleviivautuu joka kuuntelukerralla. Pari muutakin turhaa (Hei hei heinäkuu) biisiä löytyy, mutta onneksi Mokoman laiva ei ole lastattu pelkästään niillä vaan Sydänjuurilla on Turhuuksien turhuus, Vastavirtaan ja Sydänjuuret. Sanoituksissa tarkastellaan suomalaisuutta, muttei patrioottisesta näkökulmasta.

“Ka-ka-katajaan”

Aika näyttää mihin kohtaan Sydänjuuret Mokoman diskografiassa sijoittuu. Tällä hetkellä se sijoittuu jonnekin keskivaiheille: kauas kirkkaimmasta kärjestä mutta ei kumminkaan ensimmäisten levyjen tasolle. Mitä nyt olen seurannut keskustelupalstoja niin levyn vastaanotto on ollut hyvin ristiriitainen. Osa jengistä inhoaa levyä ja osa taas rakastaa sitä. Eri ihmiset tuntuvat vielä nostavan esille eri biisejä, varsinkin Rautaa rinnoista aiheuttaa reaktioita molemmista ääripäistä mutta Turhuuksien turhuudesta taas taitavat pitää kaikki.

Aiempina kesinä tyypillinen näky festareilla ovat olleet ketjut, metrohousut ja Mokoma-lippis ja/tai -huppari. Minulla ei ole mitään syytä epäillä etteikö asianlaita olisi näin nyt tulevanakaan kesänä. Mokoma tulee varmasti näkymään monen festarin esiintyjälistallakin, siellä Stam1nan kanssa. Tästäkin levystä voin sanoa samaa kuin Stam1nan kohdalla: Aivan sama mitä tästä levystä kirjoitan, se tulee silti myymään mukavasti. Listan kärkeen se taisi muuten jo kiilatakin…

Arvostelu:
Mokoma – Sydänjuuret