Rikoslaki – Mustavalkoista sotaa

Jos Öskidööl-lehti ei sitä vielä tehnyt, niin eiköhän Rikoslaki sitten nosta Hämeenlinnan maailmankartalle? Sairiolainen (Hämeenlinnalainen kaupunginosa, huom.) rymyryhmä Rikoslaki on tässä ensimmäisellä levyllään soittamassa perin energistä, 70-luvulle viittaavaa punkeroa. Julkaisijana on (ylläripylläri) Woimasointu, mutta äänittäjänä ja miksaajana on toiminut Miika Söderholm. Söderholmihan on soittanut Rikoslain kollektiivisesti arvostamassa Ypö-Viidessä ja sittemmin Pojissa, joten veikkaan miehen kanssa työskentelemisen olleen tyypeille jonkinasteinen unelmien täyttymys. Mies ei ole kuitenkaan juurikaan näitä hommia tehnyt niin kauheasti, joten jonkinlainen näytönpaikka Mustavalkoista sotaa on hänellekin.

Rikoslakihan täyttää kaikki vanhakantaisen punk rockin tunnusmerkit; biisit ovat melko yksinkertaisia, niissä on voimaa ja helposti mukana laulettavia kertosäkeitä. Mopon polkaisee käyntiin aloitusbiisi Korkkarisaksa, joka näyttää ettei tässä tosiaankaan tehdä mitään yksinkertaista punkkia kunnianhimoisempaa. Kappaleen kertosäe pohjautuu kaikista jaloimman saksalaisen sanan, Korkeajännityksistäkin tutun “Achtungin” toistamiseen. Eiköhän se ole sanottamakin selvää, että tämä kappale iskee kuin miljoona voimasointua (joita ei ole millään biisillä loppujen lopuksi kovinkaan montaa) tai tuomarin nuijaa?

Vaikutteiden suhteen jäljet johtavat sylttytehtaalle, eli Ramoneshan täältä kuuluu välillä hyvinkin selkeästi läpi. Käsittääkseni myös Häiriköt ovat olleet pojille tärkeä vaikutin, ja sitä voisi kuvitella suorasta Järkeäkonnitusten palvonnastakin. Esikuviensa tasolle Rikoslaki ei ainakaan ihan vielä yllä, mutta onkohan se sinne edes pyrkimässäkään? Ei tämä vielä ihan kunnari ole, mutta jo seuraava levytys voi lyödä pään irti, ja vielä pesäpallomailalla.

Kerran olen nähnyt Rikoslain keikallakin, ja muistan bändillä olleen monta muutakin omaa biisiä. Esimerkiksi Ämyraportissani mainitsema Kuka tahtois jotain uutta? ei tällä levyllä soi. Rikoslain levynjulkkarikeikkakin jäi välistä.

Fyysisenä tuotteena Mustavalkoista sotaa on kansiensa puolesta ihan komea, mutta jonkinlainen sanoitusliite olisi tehnyt poikaa, vaikka laulaja Mikon äänestä hyvin selvää saakin. Mutta itse levyssä on kummallakin puolella B-puolen (Jatkosotapuoli) etiketti, eli jonkinlainen mokahan tässä on käynyt kun levyä on painettu. Onko sama ongelma muillakin vai osuiko pelkästään minulle maanantaikappale?

Kenelle: Ramopunkkareille ja niille, jotka kumminkin ostavat jokaisen levyn, kunhan kansissa lukee “Woimasointu”.
Miksi: Rikoslaki näyttää olevansa asiansa osaava kvartetti. Ja koska me kaikki korkkareita lukea voidaan.
Kohokohdat: Korkkarisaksa, Sosiaalisti

Ämyrock, 3.7.2010. @ Hämeenlinnan kaupunginpuisto, Hämpton

Kävinpä Ämyrockissa taannoin, kuten saattoi jo arvatakin. Suunnilleen kesken kekkereiden keksin tehdä aiheesta raporttia Lammas Zinelle. Otin myös kuvatkin, mutta olin tietenkin varustautunut vain hieman tavallista pokkarikameraa järeämmällä vekottimella, ja kuvat tuli tietty otettua automaattisalamalla ilman, että olisin säätöihinkään koskenut. Ja koska päätös raportin tekemisestä oli melko spontaani, niin en tietenkään päässyt ilman pressipassia valokuvausaitioon. Teknisistä puitteistaan huolimatta muutama kuva oli mielestäni silti ihan onnistuneita niistä välittyvän tunnelman myötä. Koko paska luettavissa täällä.

IMG_1564 Paikallista osaamista edusti myös päivän avannut Rikoslaki. Jotain hyvää sentään Masshysterin peruuttamisesta siis seurasi.

I Was a Teenage Satanic Worshipper. Valotus meni sinänsä loogisesti päin persettä, mutta tilannekuvana tämä on mitä mainion. Bongatkaa basisti ja tämän elkeet!

IMG_1591 Purple Reckoning, jonka  suuresta kokoonpanosta on näkyvillä viisi seitsemästä + lavamiksaaja.