Dir en grey – Kodou & Saku

Nakki napsahti. Eräs j-rockiin hurahtanut kaverini nakitti minut katsomaan pari Dir en greyn promovideota: Kodoun ja Sakun. Tätä nykyä Dir en grey on tunnetuimpia alternative metallia (parempaa määritelmää en keksinyt, ja j-rock –määritelmän koen itse musiikkia kuvatessa turhaksi, vaikka en tiedä onko alternative metal sen parempi määritelmä) soittava japanilaisbändi kotimaassaan että sen ulkopuolella. Itse en ole yhtyeeseen kunnolla tutustunut (Marrow of a Bone ei tainnut olla paras paikka aloittaa?), vaikka omassa tuttavapiirissäni onkin DEG-faneja, esimerkiksi avovaimoni, joka varmisti että tämä tehtävä tulee suoritetuksi.

Molemmat biisit ovat vuoden 2004 Withering to Death –albumilta. Levyä voidaan pitää bändin läpimurtona, sillä sen kautta bändi sai ensimmäiset viralliset levyjulkaisunsa kotimaansa ulkopuolella ja jopa listasijoituksensa… Suomessa. Mutta kun biisejä kuuntelee ja niiden videoita katsoo, niin vaikuttaa siltä kuin ne olisi täysin eri levyiltä repäistyt. Vastakohdat täydentävät tosiaan, kuten joskus on sanottu. Kodou sisältää jopa hittipotentiaalia. Näennäisen raskaan riffittelyn tukena biisissä on kiva kiipparimelodia, jonka ansiosta biisi on oikein helposti lähestyttävä. Saku taas lähentelee jo äärimmäisempiä metallin ilmenemismuotoja, tai paremminkin pohjoisamerikkalaista metalcorea. Jo biisinkirjoituksen osalta molemmat biisit toimivat, mutta bändin vokalistin Kyon tulkinnat tuovat biiseihin omaa lisäväriään. Mies vaihtelee tyyliään mörinästä puhtaaseen, korkeampaan lauluun.

Molemmat videot ovat tunnelmiltaan ahdistuneita, kuoleman täyttämiä ja väkivaltaisia. Väkivalta vaan ilmenee niissä eri tavoin. Kodoussa raaka ja tolkuton veriteko on tosin veretön, mutta se shokeeraa hirttämisellä. Sakussa taas hemmo elelee ahdistavassa betonimurjussa kuolleen perheensä kanssa ja on kuin mitään ei olisi tapahtunut, vaikka itse perheensä päästi päiviltä. Välillä perhe syö tyytyväisenä päivällistä, mutta liika dirujen kuuntelu saa pojan löytämään synkän puolensa. Molemmissa videoissa shokeerataan kuolemalla, mutta Sakussa taas mässäillään bändin raflaavalla ulkonäölläkin, edustihan bändi tuolloin vielä visual keitä. Kodoussa bändi on toki pukeutunut hyvin, mutta raflaavimmasta tyylistä ehdittiin jo luopua. Ei näitä sensuroimattomana tulla näkemään musiikkikanavien iltapäiväsoitossa.

The Laybacks – Let’s Drink Some More Beer

Hyvää huomenta/päivää/iltaa. Tänään käsittelemme orkesteria nimeltään The Laybacks, tarkemmin ilmaistuna Let’s Drink Some More Beer-biisiä ja sen videota.

Biisi on julkaistu alunperin bändin debyyttijulkaisulla Beer, joka ilmestyi Roku Recordsin kautta vuonna 2002 ollen itse asiassa ensimmäinen Rokun julkaisu! Itse Beer ei ollut mielestäni kovinkaan häävi esitys, sillä bändin rosoinen meininki oli aika kaukana siitä rosoisesta melankolisuudesta mitä se tänään on. Sounditkin ovat aika kämäset jotka valitettavasti vievät mennessään osan bändin energisyydestä ja tehosta. Mutta olihan siellä sentään pari tarttuvaa biisiä kuten juurikin Let’s Drink Some More Beer.

Let’s Drink Some More Beer on juurikin sellainen rällättelybiisi mitä menevän punkin ystävien tulisi kuunnella hartaudella perjantai-iltaisin kun viikko on saatu päätökseen ja on aika nollata aivot. Rakenteensa puolesta se on simppelimpi kuin Haminan keskustan asemakaava. Se tarttuu kuin tauti ja “oi oi oi”-huudot sopivat siihen täydellisesti, innoittaen huutamaan nousuhumalassa mukana.

Video on myös huomionarvoinen ja senhän takia minä tämän jutunkin varsinaisesti kirjoitin. Se irvailee karaokevideoiden kustannuksella jo pelkästään biisillä minkä pohjalle se on rakennettu. Ruudun alapuolella menevät karaokevideolle oikeaoppiset tekstityksetkin, mutta sen sijaan että taustalla näkyisi maisemia tai ruuhka-ajan liikennettä Kehä III:lla niin suurimman huomion varastaa The Laybacks-paitaan pukeutunut kaveri joka vetelee kaljaa välillä nollat taulussa ja välillä irvistellen. Miehen takana soljuu hieman maisemiakin, mutta sen sijaan että siellä olisi pelkkää lumihankea niin siellä on muutakin. Siellä näkyy aika paljon kuvia supermarketin alkoholijuoma-osastolta (joukossa Olvin CXX:ää, hui helvata mitä litkua) ja pullonpalautuksesta. Spontaanin repeämisen aiheutti lumiaura joita tuskin kukaan odotti näkevänsä karaokevideossa! Harmi että tämä on näin lyhyt, vain kaksi minuuttia pitkä!

Video toimii sekä hyvänä musiikkivideona niin myös onnistuneena parodiana suomalaista karaokevideokulttuurista. Alle laitan tietenkin linkin kyseiseen videoon, harmi vain että sen laatu ei ole kummoinen.

Linkit:
The Laybacks – Let’s Drink Some More Beer

Metsatöll ja Suur Tõll

Kuluvan vuoden tammikuussa – tarkalleen ottaen 15. päivä – Viron kenties tunnetuin metallibändi Metsatöll julkaisi uuden nettisinglen ja videon Vaid Vaprust. Biisi on ensimmäinen lohkaisu uudelta täyspitkältä joka ilmestyy myöhemmin keväällä. Olenkin hieman odottanut tuota pari vuotta sitten tulleen Iivakiven seuraajaa, joten ainakin se on yksi vuoden mielenkiintoisimmista tapauksista.

Vaid Vaprust (= vain rohkeutta) on kovin tyypillinen Metsatöll-biisi. Itse asiassa Iivakivellä ei melkein muunlaisia biisejä ollutkaan, joten sinänsä tämä oli singlebiisiksi toimiva ratkaisu. Se on mieleenpainuva, folk-elementtejä pullollaan ja sitä kautta saa hyvän käsityksen siitä millainen Metsatöll on. Ehkä turhakin hyvä, sillä biisi on sellainen “ihan jees”-tason luikautus. Täyspitkältä sitten näkee onko Metsatöll lähtenyt muuttamaan kaavaansa mihinkään.

Eniten huomiota keräsi kuitenkin Vaid Vaprustin promovideo. Siinä on tärkeässä roolissa animaationpätkät, jotka on otettu Tallinnfilmin (vanhin yhä toimiva virolainen elokuvastudio joka oli yksi Neuvostoliiton menestyneimmistä) vuonna 1980 tekemästä animaatiosta Suur Tõll. Vaikka Viro olikin tuolloin neuvostomiehityksen alaisena niin silti kansanmusiikkia soitettiin ja kansantaruja kerrottiin. Eivätpä ne täysin kiellettyjäkään voineet tuolloin olla, sillä Tallinnfilm oli aika kansallinen studio. Kansantaruthan ovat yleensä raakoja eikä Suur Tõllin taru tee siinä poikkeusta. Ruumiinosia lähtee irti, kassit näkyvät ja niin poispäin, että ihan naperoille ei tuotakaan voi ihan suositella. Virolaiset lapset saivat tästä painajaisia, mutta toisaalta näin itsekin pallerona jonkin vastaavanlaisen piirretyn joka oli suomalaisten tekemä. Soundtrack on aika muikea, siinä on sekä kansanmusiikki-elementtejä että 70-lukulaista syntikkaa.

Suur Tõllin taru lyhyesti: Suur Tõll oli kauhea karpaasi, jolla oli suuren kokonsa lisäksi suuret voimat. Tõll asui Saarenmaalla, viljeli maata, söi aivan helvetisti kaalia, joi kaljaa ja tykkäsi saunoa. Hänellä oli myös vaimo nimeltä Piret, joka oli myös kovin vahvarakenteinen. Tõll nakitti usein vaimonsa kokoamaan saunakiviä samalla kun hän itse käveli (!) viereiselle saarelle Leiger-veljeänsä morjenstamaan. Hän auttoi merimiehiä ja Saarenmaalaisia sodassa lukumäärällisesti suurempaa joukkoa vastaan (ensimmäiset suomalaiset viinaturistit?). Kaverit ottivat paljon vahinkoa mutta Tõll teki vihollisista muhennosta suurilla rattaillaan. Mutta samaan aikaan toisaalta hänen suurempi vihollisensa Vanapagan (Vanha vihtahousu, jonka toisessa silmässä oli kaksi pupillia, myöhemmin niitä tosin näkyi olevan jopa kolme) aiheutti Piretin kuoleman ja sekös ottaa Tõllia kaaliin. Vanapaganista päästään eroon, mutta Saarenmaan asukkaat tarvitsevat jälleen apua uudessa sodassa. Ylivoimainen vihollinen käy tosin Tõllillekin liian kovaksi palaksi ja tämä kohtaa loppunsa taistelun tuoksinnassa. Tõll kantoi oman päänsä pois taistelutantereelta lopulliselle hautapaikalleen, mutta hän lupasi nousta kuolleista heti kun Saarenmaa häntä todella tarvitsisi. Tosin häntä on nyt turha vaivata, sillä hänestä tehtiin jo kertaalleen pilaa huutelemalla olemattoman sodan syttymisestä. Tõll hermostui häneen kohdistuneesta pilkasta ja lupasi olla sekaantumatta enää Saarenmaan asioihin, saarenmaalaisten harmiksi.

Tarusta on näemmä tehty elokuvaan pohjautuva kirjakin. Raakuutensa vuoksi en sitä ihan uskalla lastenkirjaksi kumminkaan sanoa vaikka se siltä näyttääkin. Metsatöll ei toki ole ainoa, joka on Tõllista tehnyt lauluja, sillä ainakin punkbändi The Shitheads on tehnyt biisin Suur Tõll. Metsatöllin uusi täyspitkä Aiö iskeytyy kauppojen hyllylle maaliskuussa.

Linkit:
Metsatöll – Vaid Vaprust
Suur Tõll, osa 1
Suur Tõll, osa 2
"Lastenkirjan" tekstit ja kuvat