M.O.R.A., Species Traitor, Yleislakko & Agent Attitude. 28.5.-8.6. @ Moni eri ilta monessa eri kylässä

Vähän isompi kuvapläjäys

Koska olen ollut muiden projektien kanssa melko työllistetty, niin olen vasta nyt saanut joitakin kuvia siirrettyä ihan nettiinkin asti. Osittain viivästykseen oli syynä käyttämäni Kuvat.fi-palvelun tyly ilmoitus sivuston ilmaisversion lopettamisesta ja niiden jotka palvelua haluavat käyttää pakotetaan maksamaan siitä. Kaikkien kuvien uudelleenlataamisessa ja tagaamisessa toiseen palveluun on niin hirveä homma etten siihen ryhdy, joten pitkin hampain siirryn maksullisen tilin käyttäjäksi. Sellaiseksi minun piti kylläkin siirtyä jo alunperinkin, mutta tämä pakottaminen pisti ärsyttämään ja lykkäämään päätöstä, kai myös ihan tavan vuoksi.

Mitään keikkaraportteja en ala kirjoittelemaan tähän, kun olen tässä tänä aikana unohtanut suurin piirtein puolet kaikesta mitä olisi pitänyt sanoa. Pitäisi vaan kirjoitella niistä heti keikkojen jälkeen. No, mutta toisaalta tässä ei ole ollut juurikaan heikkoja tai huonoja keikkoja, joten olen pysynyt siltä osin erittäin tyytyväisenä. Kiitokset kaikille osallisille!

Lutakko Liekeissä 2012 (itse festariraportti Lampaan sivuilla)

Porkeria, Yleislakko, Eyewitness ja Åbo Kickel Vastavirralla 20.9.2012

Hervanta Must Die: Horros ja Puukotus Varjobaarissa 29.9.2012

Active Minds, Kansalaistottelemattomuus ja Katekismus Vastavirralla 4.10.2012 (sanottavaa tulee)

Forced Kill, Foreseen, Total Recall ja Horros Vastavirralla 5.10.2012

Ja niin, jos bändit vielä näitä kuvia haluavat, niin mailia saa lähettää osoitteeseen piparnakkeli.kamakarhu ÄT gmail.com. Koettakaapa arvata, ehdinkö itse kontaktoimaan jokaista bändiä erikseen?

The Havana Bananas #5

Havanan banaanit ovat maistuneet jälleen pandakarhuille. M!kan The Havana Bananas teki jälleen uuden tuotantoennätyksen 56 sivulla! Ihme kyllä tämä numero tuntui kevyemmältä lukea, vaikka sivumäärä on paisunut, palstat leventyneet ja fontti pienentynyt. Ja silti M!ka väittää, että lehdestä on jäänyt vaikka mitä juttuja vielä pois.

Vitosnumeron sisältö on aiempaa hieman monipuolisempaa. Bändihaastiksia on edelleen mukana (Nuoret Sankarit, Pykimät, Real Vacation), mutta niistä kiinnostavimmat ovat Ne Luumäkien haastattelu (jossa Joey Luumäki ilmaisee jälleen The Micragirls-innostuksensa) sekä sen Himanes-jättihaastiksen jälkimmäinen osa. Rattuksen Jaken pulinat menneestä Meksikon kiertueesta taas ovat niillä rajoilla, voidaanko puhua kiertueraportista vaiko haastiksesta.

Lehdessä on tällä kertaa pari massasta poikkeavaa juttua, joita en odottanut edes tästä lehdestä löytäväni. Joensuun skeneraportti nyt on vielä melko peruskauraa, mutta Yleislakon Antin poliittisuutta käsittelevä kolumni on yllättävän harvinaista tavaraa jopa punk-lehdissä. Yleislakko nyt tosin onkin hyvä valinta, bändi kun tuntuu olevan poliittisimpia bändejä tällä hetkellä. Sen sijaan James Puhto-Renin Pasi B. Goode leipomassa piimäkakkua olikin jo hieman eriskummallisempi veto. Piimäkakku ei ole kovinkaan punk (eikä tässä tapauksessa edes täysin vegaaninen), mutta varsin piristävä juttuhan tuo oli. Örda-Jorma taas höpisee dyykkauksesta. Ei varsinaisesti niitä punk-lehtien perinteisintä sisältöä, mutta muistan jostain zinestä aiemminkin lukeneeni aiheesta. Ulkomaantoimitus taas on rajoittunut Kim Jor-Elin Pohjois-Korean uutisiin, ja nuo propagandauutiset alkavat jo maistumaan hieman puulta. Mutta miltäköhän Pohjois-Korean kansalaisista mahtaa tuntua, jos noita uutisia suolletaan joka tuutista kellon ympäri?

Tuttuun tapaan käydään taas läpi Kuopion punk-uutisia, ja Kuopioon liittyen käydään läpi hieman Katoamispiste-zinen historiaa. Tämä on sellaisia lehtiä, joita voisi ihan kulttuurin säilyttämisen nimissä painattaa samoihin kansiin, kuten vaikkapa Hilsettä ja Humppalähetystä on painatettukin. Siellä päin on perustettu uusi bändikin, Lobotomia. Tosin sillä nimellähän on toiminut jo 80-luvulta saakka ja edelleen aktiivinen, brasilialainen hardcore-bändi. Itse asiassa ko. bändi on soittanut kourallisen (hyviä) keikkoja Suomessakin pari vuotta takaperin, ja jonka kakkoslevyn Kämäset Levyt on julkaisemassa piakkoin uudestaan. Anteeksi, kun piti olla ilonpilaaja.

Sensorilla oli yllättävän vähän hommia, vain yksi . Niin, ja Reilu Norsu onkin tällä kertaa Rielu Norsu, heh.

The Havana Bananas Vol. 1

 

“Meidän lehti on ihan tyhmä.”

hb1 Piparnakkeli on jälleen kunnostautunut zine-rintamalla lukemalla Ramopunk.com –sivuston takapirun M!kan päätoimittaman The Havana Bananas-lehden ensimmäisen numeron. Tämähän on hilseilevin lehti, minkä olen vähään aikaan nähnyt. Hilsettä voi päästä lähemmäksi vain tekstaamalla jutut lehteen käsin, tässä ne sentään on tehty joko tietokoneella tai kirjoituskoneella, ja sitten koko läpyskä on “taitettu” klassisella leikkaa-liimaa –menetelmällä. Kopiokonemeno välittyy, varsinkin suttuisten mustavalkokuvien välityksellä.

The Havana Bananasissa on hemmetin monta haastattelua, mutta suurin osa niistä ei täytä kokonaan edes yhtä A5-koon sivua. Haastattelussa ovat Vandaalit, Peter Punk & The Lost Boys, Rocket Records, Himanes ja Ramo T.A. Mikkonen / Rehtori Heko kertoo suhtautumistaan Timo T.A. Mikkoseen sekä Ramopunk-kirjaa haastatteluhetkellä työstävä Jeke Marjala, joka ei ole tosin tainnut selviytyä urakastaan vieläkään. Parin bändin jäsenet ovat kunnostautuneet lähettämällä itse materiaalia julkaistavaksi lehteen. Amputaatio kertoo kaoottisesta ensikeikastaan melko pienissä bileissä, Yleislakon Antti “Antsa” Sandberg on lähettänyt Yleislakosta juttua, ja kannattaa huomioida että tämän lehden julkaisuhetkellä bändin Kuka pelkää politiikkaa? –pitkäsoitto (2010) oli vasta tulossa. Yleislakkoa koskee myös lehden ainoa levyarvostelu, kun ensimmäistä (ja ainoaa?) demoa on kuunneltu. Nythän tuosta demosta on käsittääkseni tulossa vinyylipainoskin? Lehden kohteista suurin osa on vanhoja tuttuja, mutta Ratkaisusta ja Amputaatiosta en muista kuulleeni koskaan mitään.

Kuinka monella zinellä on oma ulkomaantoimittajansa? Äh, onhan niitä ainakin Toikkarilla. Mutta siinä missä Toikkarin maailmaa kiertävät toimittajat kirjoittavat paikallisista bändeistä, omien bändiensä kohelluksista ja kulttuurieroista, niin Kim Jor-El kirjoittaa Pohjois-Korean ponnistuksista, heh. Sitten Vihannes Pajunen on kertonut kokemuksistaan Sex Pistolsin keikasta Problems?-bändin rumpalin näkökulmasta, ja ihan mielenkiintoinen keikkaraporttihan tuo on, kun se ei ole kirjoitettu suoraan yleisönkään näkökulmasta, vaan kulisseista. Lehdessä on vielä pohdintaa punkin olemuksesta (mitä se siis on?) ja herkkä runo, “Liisa muuttaa Lahteen”. Olisi muuttanut Poriin tai Hämeenlinnaan, niin itkettäisi vielä enemmän!

No, eipä ollut kovin pitkä lehti. Sivuja on vain 24, ja jutut ovat itsessään melko lyhyitä. Pitkiä aikoja The Havana Bananasin ensimmäisen numeron lukemiseksi ei tosiaan kulu, mutta vessaistuntoja silmälläpitäen näillä jutuilla on pituutta juurikin sopivasti. Lehti piristää ja erottuu nykyzineistä, vaikkei varsinaisesti mitään uutta olekaan luomassa, paitsi ehkä ”ulkomaantoimittajallaan”. Mutta montakohan kappaletta tätäkin on tehty? Tämä arvostelukappalekin on jo viidettä painosta.

HOAX 2010, 17.9.2010 @ Annankatu 6, Pori

Porin Vasemmistonuoret järjestivät nuorille ikärajattoman tapahtuman, jossa esiintyi huimat kuusi esiintyjää. Sisäänpääsyn hinta oli järisyttävät kaksi euroa, ja tapahtuman teemana oli rasisminvastaisuus. Olen rehellinen ja mainitsen heti kättelyssä, että Yleislakon takia tulin paikalle, mutta saavuin jo seitsemän maissa tsekkailemaan bändien menoa. En tuntenut muita bändejä lainkaan, osan ehkä nimeltä, joten avoimin mielin olin liikenteessä. Lähes kaikki bändit olivat porilaisia, jos eivät muuten niin ainakin joillakin musikanteilla oli yhteyksiä Poriin.  Tapahtuma myös järjestettiin “kaikille kaikkea” –periaatteella, mikä on kyllä toisaalta myös hyvin riskialtis konsepti.

IMG_1307IMG_1296 Jari Laasasen Valoisampi Tulevaisuus aloitti illan. Tämä kolmikko poikkesi radikaalisti kaikista muista esiintyjistä, sillä se oli lähinnä kitaran ja/tai syntikan (sama mies vastasi molemmista) sekä saksofonin yhdessä tuottamaa ambienttimaista äänimaisemaa, jonka päälle esitettiin sitten runonlausuntaa. Oletetun runoilijan tyyli oli paikoin pehmeä, paikoin aggressiivinen. Itse en tämmöisiä esiintyjiä käy kovin usein kuuntelemassa, mutta tein kuitenkin kuten kaikki muutkin, eli istahdin lattialle kuuntelemaan.

IMG_1343

IMG_1321Electric Psychedelic Pussycat Swingers Club oli sitten jotain täysin erilaista. Kolmikon instrumentaalisesta musiikista tuli lähinnä mieleen 70-luvun proge ja Hawkwind-tyylinen spacerock. Rytmiryhmä kykeni hypnoottisesti toistamaan samoja juttuja minuuttikaupalla samalla, kun kitaristi toteutti itseään rönsyilevällä sooloilla ja improvisoinnilla. Esimerkiksi rumpukapula taipui sekä slideksi että viulukeppinä (vai mikä sen viulun soitossa tarvittava kalikka on?), vaikka instrumenttina tosiaan oli kitara. Kyllähän tätäkin seurasi. Mutta Austin Powersistako tämä nimi on otettu?

IMG_1380 IMG_1406 IMG_1403Seuraava yhtye oli porilainen The Celene. Jos joku ei vielä tiennyt, niin tämän bändin karhupojat ovat kuunnelleet yhtä kotikylänsä suurimmista bändeistä tällä hetkellä: Disco Ensembleä. Diskojengiin verrattuna The Celene on kuitenkin rahtusen metallisempaa. Ainakin vokalistihemmo osasi lavaliikehdinnän elkeet, vaikken ehkä laulutekniseltä kantilta miestä korkealle arvostaisi. Olihan lavalla eniten liikehdintää kuin muilla bändeillä, paitsi ehkä Yleislakolla. Tämänkaltainen indie on sellaista musiikkia, jota voin kyllä kuunnella tämmöisissä tapahtumissa, joissa olen jo muutenkin paikalla, mutta en tiedä maksaisinko The Celenen keikan sisäänpääsystä.

IMG_1425 IMG_1438 Acid Elephant oli sitten jo lähempänä Electric Psychedelic Pussycat Swingers Clubia, mutta oli huomattavasti raskaampi ja ilkeämpi. Trion musiikkihan oli raskasta kuin kuoleva ja ylipainoinen mammutti. Vokaaliosastokin oli, mutta kitaristinkin tonttia hoitanut herra jätti sen yleensä hoitamatta. Eipä sitä raakkumista kaivattu, kun ilmankin pärjättiin. Basistilla (joka oli itse asiassa yksi tapahtuman järjestäjistä) oli langattoman piuhan päässä oleva basso, minkä vuoksi äijä hortoili muuallakin kuin lavalla. Enemmänkin tästä tuli mieleen sludge mallia Neurosis, ja ehkä stoner rock. Toimisikohan tämä vinyylinäkin?

IMG_1481

Jiri Rantanen Paikallinen The Fauna oli melko eläimellistä menoa. En katsonut tämän bändin keikkaa kokonaan (kaikki muut katsoin), sillä olihan jo neljän bändin katsominen putkeen melkoinen saavutus. Vokalisti kiekui kovaa ja korkealta, ja bändin soitto kulki. Siihenastisista bändeistä The Fauna oli ehdottomasti suoraviivaisin, mutta eipä bändi saanut minua syttymään samalla tavalla kuin esimerkiksi Acid Elephant. Viimeisen biisin aikana lavalla vieraili Countless Goodbyes –yhtyeen rääkyjä Jiri.

IMG_1492IMG_1521 Yleislakon vuoksi olin paikalle saapunut, ja odotin tietysti bändiltä eniten. En tosin ollut ainoa, joka oli tullut paikalle Yleislakon takia, sillä bändiä tuli katsomaan sellaista jengiä jotka eivät muita bändejä nähneet ollenkaan. Tanssia tai sii
hen rinnastettavaa liikennettä näkyi Yleislakon aikana eniten… tai oikeastaan muiden bändien keikoilla sitä edes näkynyt. Bongasinpa myös erään kouluikäisen (tai alle?)pikkutytön tanssahtelevan lavan reunalla Yleislakon aikana. Bändin setti vaan oli aikalailla samanlainen kuin Puntalassa, mutta eipä yhtyeellä olekaan ohjelmistoa niin paljoa että niistä voitaisiin joka kerta muodostaa täysin erilainen setti. Mutta taidanpa pitää pientä breikkiä Yleislakon katsomisesta, etten ehdi kyllästymään siihen. Mutta niiden, jotka eivät ole bändiä vielä livenä nähneet, suosittelen tutustumaan.

IMG_1498

Järjestelyt pelasivat, tai ainakin siltä vaikutti näin yleisön näkökulmasta. Soittoaikataulut pitivät jokseenkin kutinsa, eikä teknisiä ongelmia juuri esiintynyt. Ongelmia tosin kyllä ilmeni ovelle ilmestyneiden kansallissosialistisempien yksilöiden muodossa. Näitä sankareita ei tosin saapunut paikalle edes kymmentä, ja poliisi kehotti heitä poistumaan ennen kuin mitään häslinkiä pääsi syntymään. Viime vuonna tosin poltettiin vasemmistonuorten järjestölippu, mutta niin ei tänä vuonna tehty. Varmasti mieltä ylentävää toimintaa, varsinkin kun sillä hetkellä suurin osa yleisöstä oli teinejä tai jopa lapsia. Tuosta ja väliajalla telkkarista näkyvästä Hjallis Harkimon pärstästä huolimatta tämä ilta oli oikein miellyttävä.

Puntala-rock 2010, 30. – 31.7.2010 @ Puntalan leirintä-alue, Lempäälä

Tässä hieman Puntala-rockin kuvasatoa. Näitä kuvia on tietenkin pienennetty ja pakattu, jotta ne latautuisivat edes kohtuullisessa ajassa. Varsinainen raportti kirjoitettu Lammas Zinelle kahdessa osassa, joiden yhteydessä on sitten enemmän kuvia. Kantolan Maikin kuvia odotellessa…

Perjantai, 30.7.

No Shame

Osasto 11

Pertti Kurikan Nimipäivät

Pojat

Juggling Jugulars

Lauantai, 31.7.

Outsiders

Delta Force 2

Yleislakko

Büfo. Fokus on missä sattuu, mutta onpahan komea oranki-hyppy…

Luonteri Surf

Molemminpuolinen Varma Tuho

Tuhkaus

Allekirjoittanut

Yleislakko – Kuka pelkää politiikkaa?

yleislakkoKun jossakin välissä alan koostamaan listaa vuoden 2010 merkittävimmistä tapauksista, niin Yleislakko voi näkyä kyseisellä listalla, jos ei muualla niin ainakin vuoden debytanttien joukossa. Vuosi 2010 ei ehtinyt edetä pitkällekään, kun yksi vuoden mielenkiintoisimmista julkaisuista osui kohdalle: Yleislakon debyytti-LP Kuka pelkää politiikkaa?  Näin vahvoja debyyttejä ei todellakaan osu kohdalle ihan päivittäin. Yleislakko oli tätä ennen julkaissut vain yhden demon, jota en ole kylläkään päässyt kuulemaan. Asiansa osaavia hemmoja tuntuu tässä bändissä soittavan. Myös bändin tinkimättömyydelle pitää antaa kiitosta:

“…kaiken maailman klikit, vokooterit yms. vippaskonstit jätettiin suosiolla hevareille.”

Itse paketissa valittamisen sijaa löytyy vain sanoitusliitteen puute. Mieleni teki purnata siitä, mutta sitten sain selville ettei sitä liitettä kukaan muukaan ole saanut. Eipä kyseistä liitettä oikeastaan edes tarvitse, sillä sanoituksista saa vallan mainiosti selvää ilmankin. Arviokappale oli tosiaan Woimasoinnun Räkälevyjen kanssa yhteistyössä julkaisema LP, CD-versiokin levystä on olemassa, jonka julkaisi venäläinen Karma Mira Records.

Yleislakko on ollut ahkera keikkabändi. Se teki huhtikuussa kahden viikon mittaisen kiertueen Venäjällä (osittain siksi, että voisi promotoida sikäläisen levy-yhtiön kotinurkilla itseään paremmin), eikä tuon keikkalistan perusteella levännyt päivääkään. Nämä kaverit ovat varmaan nuoruuden nälässään tai sitten täysiä kahjoja, sillä kaksi viikkoa putkeen ilman välipäiviä kuulostaa melko kohtalokkaalta! Siitä en sitten tiedä, toteutuivatko kaikki keikat ja oliko meininki (=bilettäminen) miten rajua. Yleislakko olisi ollut parin muunkin bändin (Rains Helsingistä, Port812 Venäjältä (vastavierailu?), Viva Clarity Jyväskylästä sekä paikallinen Rikoslaki)  kanssa Hämeenlinnassa taannoin keikalla. Keikka oli Arx –talolla ja piletillä oli hintaa pari euroa. Olisi siis ollut erittäin hyvä, jos olisin päässyt paikalle mutta aina ei voi voittaa. Onneksi taitavat esiintyä myös Puntalassa. Niin, ja yhden bändin jätkistä näin Metalliauringossa pelaamassa frisbeetä. Jääköön kirjoittamatta, kuka bändin hyypiöistä se oli ja millaista frisbeetä hemmo oli pelaamassa, heh.

Arvostelu:
Yleislakko – Kuka pelkää politiikkaa?